Climate Change as Problem of Direction and Pace of Transition : Large Finnish Business Actors’ Identity, Interests, and Political Response Strategies to Climate Politics
Kentala-Lehtonen, Johanna (2019)
Kentala-Lehtonen, Johanna
Tampereen yliopisto
2019
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2019-01-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0983-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0983-1
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on eräs aikamme kriittisimmistä yhteiskuntiemme hyvinvointia ja
kehitystä uhkaavista haasteista. Elinkeinoelämän toimijat ovat tärkeitä
yhteiskunnallisia toimijoita haasteen voittamisessa. Heidän reaktionsa harjoitettuun
politiikkaan sekä vuorovaikutus muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa
vaikuttaa mahdollisuuksiimme voittaa ilmastokriisi. Elinkeinoelämän toimijoiden
rooli ilmastopolitiikassa on muuttunut ja kasvanut 1990-luvulta lähtien
ilmastopolitiikan kehittyessä ja tieteellisen todistusaineiston karttuessa
ilmastonmuutoksen syistä ja vaikutuksista. Suomalaisten elinkeinoelämän
toimijoiden roolia ilmastopolitiikassa ei kuitenkaan ole laajasti tutkittu.
Vastauksena tähän tutkimustiedon puutteeseen tässä väitöskirjassa esitetään kaksi
kysymystä: ensinnäkin, kuinka suuret suomalaiset elinkeinoelämän toimijat
muodostavat poliittisia vastausstrategioita ilmastopolitiikkaan ja toiseksi, kuinka
elinkeinoelämän ja poliittisten toimijoiden vuorovaikutus on muokannut näiden
elinkeinoelämän toimijoiden identiteettiä, intressejä ja sosiaalista todellisuutta
ilmastopolitiikan alalla. Sen ymmärtäminen millä tavoin suomalaiset elinkeinoelämän
toimijat määrittelevät ilmastonmuutoksen ongelman auttaa molempiin kysymyksiin
Vastaamisessa.
Sekä tutkimuksen teoreettinen, että metodologinen kehys perustuu
kansainvälisen politiikan konstruktivistiseen lähestymistapaan. Tutkimuskysymyksiin
vastaamisessa käytettiin kolmiaskeleista konstruktivistista metodologiaa.
Ensimmäinen askel tarkasteli induktiivisesti suomalaisten elinkeinoelämän
toimijoiden sosiaalisia todellisuuksia. Toinen, tulkitseva askel käytti
diskurssianalyysiä ja käytäntöjen analysointia tunnistamaan suomalaisten
elinkeinoelämän toimijoiden diskursiivisten ja osallistumiskäytäntöjen merkityksiä
ilmastopolitiikassa. Kolmas askel asetti toimijoiden ilmastopoliittisen osallistumisen
historialliseen kontekstiin. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 18 monikansallisten
yritysten ja teollisuusjärjestöjen edustajien sekä suomalaisten ministeriöiden
virkamiesten haastattelusta, poliitikkojen puheista ja ilmastopolitiikkaan liittyvistä
poliittisista strategioista sekä elinkeinoelämän toimijoiden kannanotoista, raporteista
ja julkisista lausunnoista.
Väitöskirja tuottaa tutkimusta suomalaisista elinkeinoelämän toimijoista
ilmastopolitiikassa keskittymällä siihen, miten ja miksi suomalaiset elinkeinoelämän
toimijat ovat osallistuneet ilmastopolitiikkaan, erityisesti vuosina 2008 – 2012, ja
asettaa tämän osallistumisen kansainvälisten tapahtumien ja diskurssien samoin kuin
Suomen ilmastopolitiikan kehityksen kontekstiin.
Tutkimuksen löydösten perusteella voidaan todeta, että ilmastopolitiikan kehitys
on tapahtunut vastauksena yhteiskunnan toimijoiden vuorovaikutukseen, joka
puolestaan on muokannut kaikkien toimijoiden ja erityisesti elinkeinoelämän
toimijoiden identiteettiä, intressejä sekä sopivaa käytöstä. Suuret suomalaiset
elinkeinoelämän toimijat määrittelevät oman identiteettinsä hallinnon kumppaneina
sekä talouden ja teknologian asiantuntijoina. He ovat valmiita tekemään yhteistyötä
ylittääkseen yhteiskunnan taloudellisia ja teknologisia haasteita. Tämän identiteetin
motivoimana suuret suomalaiset elinkeinoelämän toimijat ovat kiinnostuneita paitsi
oman liiketoimintansa kasvattamisesta ja ylläpitämisestä myös maineensa ja
legitimiteettinsä suojelemisesta ja siten sellaisen ilmastopolitiikan edistämisestä, joka
tekee heidän pitkän aikavälin investoinneistaan ennakoitavampia.
Sopiva käytös ilmastopolitiikassa vaatii suomalaisilta elinkeinoelämän toimijoilta
ilmastonmuutoksen tunnustamista tieteellisenä faktana. Toimijat ovat
menestyksellisesti omaksuneet suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillisen rationaalisen,
teknologialähtöisen lähestymistavan, jonka mukaan on sopivaa vastata
ilmastonmuutokseen priorisoimalla diskurssissa ilmastonmuutoksen hillinnän
tarjoamia taloudellisia ja kaupallisia mahdollisuuksia sen vallitsevalle tilanteelle tai
tietyille liike-elämän eduille aiheuttamien riskien sijaan. Elinkeinoelämän toimijat
Suomessa ovat muodostaneet eräänlaisen ilmastopolitiikan käytäntöjen yhteisön,
joka aktiivisesti osallistuu ilmastopolitiikan tekemiseen. Yhteisö on paitsi yhdistänyt
toimijoiden poliittisia vastausstrategioita ilmastopolitiikkaan myös vaientanut
vastustavia ääniä, jotka voisivat kiihdyttää ilmastonmuutoksesta käytävää
keskustelua. Samaan aikaan suomalaisten elinkeinoelämän toimijoiden pääasiallinen
poliittinen vastausstrategia ilmastopolitiikkaan on ollut suojautuminen niiden omaa
liiketoimintaa uhkaavalta haitalliselta säätelyltä.
kehitystä uhkaavista haasteista. Elinkeinoelämän toimijat ovat tärkeitä
yhteiskunnallisia toimijoita haasteen voittamisessa. Heidän reaktionsa harjoitettuun
politiikkaan sekä vuorovaikutus muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa
vaikuttaa mahdollisuuksiimme voittaa ilmastokriisi. Elinkeinoelämän toimijoiden
rooli ilmastopolitiikassa on muuttunut ja kasvanut 1990-luvulta lähtien
ilmastopolitiikan kehittyessä ja tieteellisen todistusaineiston karttuessa
ilmastonmuutoksen syistä ja vaikutuksista. Suomalaisten elinkeinoelämän
toimijoiden roolia ilmastopolitiikassa ei kuitenkaan ole laajasti tutkittu.
Vastauksena tähän tutkimustiedon puutteeseen tässä väitöskirjassa esitetään kaksi
kysymystä: ensinnäkin, kuinka suuret suomalaiset elinkeinoelämän toimijat
muodostavat poliittisia vastausstrategioita ilmastopolitiikkaan ja toiseksi, kuinka
elinkeinoelämän ja poliittisten toimijoiden vuorovaikutus on muokannut näiden
elinkeinoelämän toimijoiden identiteettiä, intressejä ja sosiaalista todellisuutta
ilmastopolitiikan alalla. Sen ymmärtäminen millä tavoin suomalaiset elinkeinoelämän
toimijat määrittelevät ilmastonmuutoksen ongelman auttaa molempiin kysymyksiin
Vastaamisessa.
Sekä tutkimuksen teoreettinen, että metodologinen kehys perustuu
kansainvälisen politiikan konstruktivistiseen lähestymistapaan. Tutkimuskysymyksiin
vastaamisessa käytettiin kolmiaskeleista konstruktivistista metodologiaa.
Ensimmäinen askel tarkasteli induktiivisesti suomalaisten elinkeinoelämän
toimijoiden sosiaalisia todellisuuksia. Toinen, tulkitseva askel käytti
diskurssianalyysiä ja käytäntöjen analysointia tunnistamaan suomalaisten
elinkeinoelämän toimijoiden diskursiivisten ja osallistumiskäytäntöjen merkityksiä
ilmastopolitiikassa. Kolmas askel asetti toimijoiden ilmastopoliittisen osallistumisen
historialliseen kontekstiin. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 18 monikansallisten
yritysten ja teollisuusjärjestöjen edustajien sekä suomalaisten ministeriöiden
virkamiesten haastattelusta, poliitikkojen puheista ja ilmastopolitiikkaan liittyvistä
poliittisista strategioista sekä elinkeinoelämän toimijoiden kannanotoista, raporteista
ja julkisista lausunnoista.
Väitöskirja tuottaa tutkimusta suomalaisista elinkeinoelämän toimijoista
ilmastopolitiikassa keskittymällä siihen, miten ja miksi suomalaiset elinkeinoelämän
toimijat ovat osallistuneet ilmastopolitiikkaan, erityisesti vuosina 2008 – 2012, ja
asettaa tämän osallistumisen kansainvälisten tapahtumien ja diskurssien samoin kuin
Suomen ilmastopolitiikan kehityksen kontekstiin.
Tutkimuksen löydösten perusteella voidaan todeta, että ilmastopolitiikan kehitys
on tapahtunut vastauksena yhteiskunnan toimijoiden vuorovaikutukseen, joka
puolestaan on muokannut kaikkien toimijoiden ja erityisesti elinkeinoelämän
toimijoiden identiteettiä, intressejä sekä sopivaa käytöstä. Suuret suomalaiset
elinkeinoelämän toimijat määrittelevät oman identiteettinsä hallinnon kumppaneina
sekä talouden ja teknologian asiantuntijoina. He ovat valmiita tekemään yhteistyötä
ylittääkseen yhteiskunnan taloudellisia ja teknologisia haasteita. Tämän identiteetin
motivoimana suuret suomalaiset elinkeinoelämän toimijat ovat kiinnostuneita paitsi
oman liiketoimintansa kasvattamisesta ja ylläpitämisestä myös maineensa ja
legitimiteettinsä suojelemisesta ja siten sellaisen ilmastopolitiikan edistämisestä, joka
tekee heidän pitkän aikavälin investoinneistaan ennakoitavampia.
Sopiva käytös ilmastopolitiikassa vaatii suomalaisilta elinkeinoelämän toimijoilta
ilmastonmuutoksen tunnustamista tieteellisenä faktana. Toimijat ovat
menestyksellisesti omaksuneet suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillisen rationaalisen,
teknologialähtöisen lähestymistavan, jonka mukaan on sopivaa vastata
ilmastonmuutokseen priorisoimalla diskurssissa ilmastonmuutoksen hillinnän
tarjoamia taloudellisia ja kaupallisia mahdollisuuksia sen vallitsevalle tilanteelle tai
tietyille liike-elämän eduille aiheuttamien riskien sijaan. Elinkeinoelämän toimijat
Suomessa ovat muodostaneet eräänlaisen ilmastopolitiikan käytäntöjen yhteisön,
joka aktiivisesti osallistuu ilmastopolitiikan tekemiseen. Yhteisö on paitsi yhdistänyt
toimijoiden poliittisia vastausstrategioita ilmastopolitiikkaan myös vaientanut
vastustavia ääniä, jotka voisivat kiihdyttää ilmastonmuutoksesta käytävää
keskustelua. Samaan aikaan suomalaisten elinkeinoelämän toimijoiden pääasiallinen
poliittinen vastausstrategia ilmastopolitiikkaan on ollut suojautuminen niiden omaa
liiketoimintaa uhkaavalta haitalliselta säätelyltä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4785]