Essays on the Relationship between Income and Subjective Well-Being
Hovi, Matti (2018)
Hovi, Matti
Tampere University Press
2018
Taloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2018-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0876-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0876-6
Tiivistelmä
Yksilöiden hyvinvointiin liittyvien tekijöiden tunteminen on tärkeää poliittisille päätöksentekijöille sekä yksilöille itselleen.
Tästä johtuen monien eri tieteenalojen tutkijat ovat tarkastelleet subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kyselyaineistojen avulla. Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana yksi tutkituimmista kysymyksistä on ollut subjektiivisen hyvinvoinnin ja tulojen (makrotasolla BKT:n) välinen yhteys aikasarja-aineistoissa. Tätä kysymystä on tutkittu eri aineistoilla ja erilaisin ekonometrisin menetelmin. Eri menetelmin saadut tutkimustulokset voivat johtaa erilaisiin johtopäätöksiin ja siten erilaisiin politiikkasuosituksiin.
Tämä väitöskirja koostuu johdantoluvusta sekä neljästä empiirisestä esseestä, jotka käsittelevät subjektiivista hyvinvointia. Johdantoluvussa keskustellaan empiirisistä malleista, joita on kirjallisuudessa käytetty tulojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisen yhteyden mallintamiseen. Johdantoluvussa keskitytään erityisesti empiiristen mallien taustalla vallitseviin teoreettisiin implikaatioihin. Suurinta osaa johdantoluvussa käsitellyistä empiirisistä malleista hyödynnetään väitöskirjan empiirisissä esseissä.
Väitöskirjan ensimmäinen essee tutkii kokonaistuotannon lyhyen aikavälin vaihteluiden ja subjektiivisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä ajassa. Esseessä osoitetaan, että trendikomponentin ympärillä havaittavalla kokonaistuotannon vaihtelulla on parempi selitysaste kuin kokonaistuotannon tasolla. Tämä essee osallistuu myös tieteelliseen keskusteluun Easterlinin paradoksista osoittamalla, että kokonaistuotannon trendikomponentti ei ole yhteydessä subjektiivisen hyvinvoinnin kanssa ajassa.
Toinen ja kolmas essee tarkastelevat hedonista adaptaatiota ja tappioiden kaihtamista tulojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisessä yhteydessä. Toinen essee hyödyntää pisintä saatavilla olevaa makrotason paneeliaineistoa (Eurobarometri) tutkiakseen kuinka positiiviset ja negatiiviset muutokset kokonaistuotannossa ovat eri tavoin yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin. Toinen essee esittelee myös mallin, joka sallii lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten erot positiivisten ja negatiivisten kokonaistuotannon muutosten välillä. Kolmas essee hyödyntää yksilötason ja pitkittäisaineistoa ja tutkii näitä epäsymmetrioita yksilötason subjektiivisen hyvinvoinnin mallilla.
Neljäs essee tarkastelee pitkän aikavälin yhteyttä varhaisaikuisuudessa koettujen talouskriisien ja myöhemmin elämässä havaitun subjektiivisen hyvinvoinnin välillä. Essee keskittyy kokemuksiin, jotka on koettu ikä-vuosina 18--25. Esseen löydökset viittaavat siihen, että tässä iässä koetut syvät makrotaloudelliset taantumat vaikuttavat myöhemmin elämässä koettuun subjektiiviseen hyvinvointiin negatiivisesti. Negatiivinen yhteys on voimakkain niillä yksilöillä, jotka kuuluvat maansa alhaisimpiin tulodesiileihin.
Tästä johtuen monien eri tieteenalojen tutkijat ovat tarkastelleet subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kyselyaineistojen avulla. Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana yksi tutkituimmista kysymyksistä on ollut subjektiivisen hyvinvoinnin ja tulojen (makrotasolla BKT:n) välinen yhteys aikasarja-aineistoissa. Tätä kysymystä on tutkittu eri aineistoilla ja erilaisin ekonometrisin menetelmin. Eri menetelmin saadut tutkimustulokset voivat johtaa erilaisiin johtopäätöksiin ja siten erilaisiin politiikkasuosituksiin.
Tämä väitöskirja koostuu johdantoluvusta sekä neljästä empiirisestä esseestä, jotka käsittelevät subjektiivista hyvinvointia. Johdantoluvussa keskustellaan empiirisistä malleista, joita on kirjallisuudessa käytetty tulojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisen yhteyden mallintamiseen. Johdantoluvussa keskitytään erityisesti empiiristen mallien taustalla vallitseviin teoreettisiin implikaatioihin. Suurinta osaa johdantoluvussa käsitellyistä empiirisistä malleista hyödynnetään väitöskirjan empiirisissä esseissä.
Väitöskirjan ensimmäinen essee tutkii kokonaistuotannon lyhyen aikavälin vaihteluiden ja subjektiivisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä ajassa. Esseessä osoitetaan, että trendikomponentin ympärillä havaittavalla kokonaistuotannon vaihtelulla on parempi selitysaste kuin kokonaistuotannon tasolla. Tämä essee osallistuu myös tieteelliseen keskusteluun Easterlinin paradoksista osoittamalla, että kokonaistuotannon trendikomponentti ei ole yhteydessä subjektiivisen hyvinvoinnin kanssa ajassa.
Toinen ja kolmas essee tarkastelevat hedonista adaptaatiota ja tappioiden kaihtamista tulojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisessä yhteydessä. Toinen essee hyödyntää pisintä saatavilla olevaa makrotason paneeliaineistoa (Eurobarometri) tutkiakseen kuinka positiiviset ja negatiiviset muutokset kokonaistuotannossa ovat eri tavoin yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin. Toinen essee esittelee myös mallin, joka sallii lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten erot positiivisten ja negatiivisten kokonaistuotannon muutosten välillä. Kolmas essee hyödyntää yksilötason ja pitkittäisaineistoa ja tutkii näitä epäsymmetrioita yksilötason subjektiivisen hyvinvoinnin mallilla.
Neljäs essee tarkastelee pitkän aikavälin yhteyttä varhaisaikuisuudessa koettujen talouskriisien ja myöhemmin elämässä havaitun subjektiivisen hyvinvoinnin välillä. Essee keskittyy kokemuksiin, jotka on koettu ikä-vuosina 18--25. Esseen löydökset viittaavat siihen, että tässä iässä koetut syvät makrotaloudelliset taantumat vaikuttavat myöhemmin elämässä koettuun subjektiiviseen hyvinvointiin negatiivisesti. Negatiivinen yhteys on voimakkain niillä yksilöillä, jotka kuuluvat maansa alhaisimpiin tulodesiileihin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4754]