Health Profile of Adolescents Living in Slums in Nashik City, India : A cross-sectional study
Khopkar, Sushama (2017)
Khopkar, Sushama
Tampere University Press
2017
Epidemiologia - Epidemiology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-11-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0588-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0588-8
Tiivistelmä
Nuoruus on siirtymävaihe lapsuuden ja aikuisuuden välillä jota leimaa kasvun nopeutuminen. Nuoret ovat yhteiskunnan rakennuspalikoita ja näin ollen terve nuorisoväestö on osa valtion vaurautta. Suuri osa Itä- ja Kaakkois-Aasian nuorista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta ja anemiasta mikä haittaa heidän kehitystään. Ravitsemuksellisia puutostiloja, riippuvuuksia tupakkaan ja alkoholiin sekä muuta päihteidenkäyttöä, mielenterveyden häiriöitä, suojaamatonta seksuaalikäyttäytymistä ja sukuelininfektioita tavataan nuorten keskuudessa. Useamman kuin yhden tällaisen ongelman samanaikainen esiintyminen yksilöllä tekee hänet alttiiksi vakaville terveysongelmille. 10–19-vuotiaat muodostavat 21 % Intian väestöstä. Urbaanien slummien nuoret kärsivät haitallisista elinolosuhteista, epäpuhtaasta juomavedestä, heikoista asuintiloista, liikakansoituksesta ja rajallisista terveyspalveluista verrattuna koulua käyviin urbaaneihin nuoriin, jotka eivät asu slummeissa. Tutkimuksia Intian urbaanien alueiden ja maaseudun nuorten terveysongelmista on julkaistu aiemmin, mutta vähemmän tutkimustietoa on tarjolla urbaanien slummien nuorista. Näiden huono-osaisten nuorten pituuskasvuun, verenpaineeseen, mielenterveyteen ja seksuaaliterveyteen liittyviin yleisiin terveysongelmiin tarttuminen voisi olla merkittävä askel katkaistaessa sukupolvienvälistä noidankehää, johon kuuluu aliravitsemusta, kroonisia sairauksia ja köyhyyttä.
Tämä tutkimus suoritettiin poikkileikkaavana havainnointitutkimuksena kahdessa satunnaisesti valitussa slummissa Nashikin kaupungissa, intialaisessa Maharashtran osavaltiossa, marraskuun 2010 ja huhtikuun 2011 välisenä aikana. Päätavoitteena oli selvittää urbaaneissa slummeissa elävien nuorten terveydentilaa suhteessa tutkittavien ravitsemuksen tilaan, verenpaineeseen, ruokatottumuksiin, mielenterveyteen, seksuaaliterveyteen ja elintapaan. Tätä tarkoitusta varten rekrytoitiin 545 iältään 10–19-vuotiasta. Aineisto kerättiin haastattelemalla osallistujat käyttäen strukturoituja kyselyitä ja tekemällä heille antropometrisiä mittauksia ja verenpainemittauksia. Kyselyt kattoivat taustatiedot, elintapamuuttujat, fyysisen aktiivisuuden, yleisterveyden ja ruokavalion. Tämä väitös tarttuu neljään spesifiseen nuorten terveyteen liittyvään aihealueeseen: antropometriseen profiiliin, jolla tutkitaan kasvua; verenpaineprofiiliin ja mielenterveyteen; kuukautisten alkamisikään ja ruokavalioon; sekä mielenterveyteen ja sukuelininfektioiden oireisiin.
Ensimmäisen osatyön tarkoituksena oli kuvata nuorten antropometrisiä piirteitä ja ravitsemuksen tilaa ja tutkia siihen liittyviä muuttujia. Pituus suhteessa ikään ja painoindeksi (engl. body mass index) suhteessa ikään toimivat kitukasvuisuuden (engl. stunting) ja laihuuden mittareina arvioitaessa niiden yleisyyttä osallistujien keskuudessa. Samalla kitukasvuisuuden ja laihuuden yleisyyttä verrattiin WHO:n ja Intian vertailuväestöihin. Kitukasvuisuus oli laihuutta yleisempää tutkimukseen osallistuneilla ja pojat kärsivät siitä tyttöjä enemmän. Iän vaikutus kitukasvuisuuteen oli pojilla erilainen kuin tytöillä. Äidin koulutustason ja ruokakunnan koon suhdetta sekä kitukasvuisuuteen että laihuuteen tutkittiin. Äidin koulutustaso korreloi erittäin merkittävästi sekä kitukasvuisuuden että laihuuden kanssa tytöillä ja pojilla. Ruokakunnan koko ja tulot korreloivat merkittävästi tyttöjen ravitsemustilanteen kanssa. Äitien kouluttaminen nuorten ravitsemuksellisiin tarpeisiin liittyen voisi parantaa nuorten antropometristä profiilia ja tulevaa terveyttä.
Verenpaineprofiileja ja korkean verenpaineen yleisyyttä 10–18-vuotiailla tytöillä ja pojilla arvioitiin toisessa osatyössä. Kehitimme mielenterveysasteikon ja verenpaineen yhteyttä tämän asteikon lukemiin tutkittiin huomioiden tunnetut riskitekijät kuten ikä, pituus, painoindeksi ja suvussa esiintynyt korkea verenpaine. Systolisen verenpaineen kanssa merkittävästi korreloivat muuttujat olivat ikä, keskitason lukema mielenterveysasteikolla, kitukasvuisuus ja laihuus. Lisäksi diastolisen verenpaineen kannalta merkittäviä olivat sukupuoli, korkea lukema mielenterveysasteikolla ja isän koulutustaso. Siirryttäessä alhaisista mielenterveysasteikon lukemista keskitasolle, verenpainelukemat alenivat ja sama tulos havaittiin asteikon korkeilla lukemilla. Tulokset osoittivat, että nuorten riski huumausaineiden väärinkäyttöön, terveysongelmiin ja kohonneeseen verenpaineeseen oli korkeampi, mikäli heillä havaittiin merkkejä ahdistuksesta. Siksi huomiota tulisi kiinnittää nuorten mielenterveysohjauksen tärkeyteen.
Kolmannessa osatyössä arvioitiin kuukautisten alkamisiän sekä rasvoja ja eläinproteiinia sisältävien ruokien kuluttamisen ja antropometrisen statuksen yhteyttä tytöillä, joilla kuukautiset olivat alkaneet. Kuukautisten alkamisikä (keskiarvo 13.7 vuotta) tutkimuksen slummeissa oli suhteellisen korkea verrattuna Intian keskiarvoihin. Kuukautisten alkamisikä ei korreloinut maitotuotteiden, lihan, kalan tai kananmunien kuluttamisen kanssa. Ruokakunnan henkeä kohti kuluttamalla kasvirasvan määrällä oli käänteinen yhteys tytön kuukautisten alkamisikään ja tulokset viittasivat positiiviseen korrelaatioon kirkastetun voin (ghee) käytön ja kuukautisten alkamisiän välillä. Nämä yhteydet eivät hävinneet, kun huomioitiin antropometrinen status ja sosioekonomiset piirteet. Rasvojen ja proteiinia sisältävien ruokien kulutus huono-osaisissa talouksissa Intiassa on alhaista ja heijastuu verrattain myöhäiseen kuukautisten alkamisikään.
Toisessa osatyössä kehitettyyn mielenterveysasteikkoon palattiin neljännessä osatyössä, jossa tarkasteltiin asteikon lukemien yhteyttä tyttöjen seksuaaliterveyteen. Erityisesti tarkasteltiin yhteyttä itse ilmoitettujen sukuelinten tulehdusoireiden ja mielenterveyden välillä. Lähes joka toinen tyttö, jolla kuukautiset olivat alkaneet, ilmoitti sukuelinten tulehduksiin viittaavia oireita tutkimusta edeltäneen vuoden ajalta. Heikompaan mielenterveyteen merkittävästi liittyvät muuttujat olivat kitukasvuisuus ja sukuelinten tulehduksiin viittaavat oireet. Slummioloissa tytöillä, joilla kuukautiset olivat alkaneet, mielenterveys ja jotkin somaattisen terveyden piirteet näyttävät olevan vahvasti yhteydessä toisiinsa.
Tämä tutkimus suoritettiin poikkileikkaavana havainnointitutkimuksena kahdessa satunnaisesti valitussa slummissa Nashikin kaupungissa, intialaisessa Maharashtran osavaltiossa, marraskuun 2010 ja huhtikuun 2011 välisenä aikana. Päätavoitteena oli selvittää urbaaneissa slummeissa elävien nuorten terveydentilaa suhteessa tutkittavien ravitsemuksen tilaan, verenpaineeseen, ruokatottumuksiin, mielenterveyteen, seksuaaliterveyteen ja elintapaan. Tätä tarkoitusta varten rekrytoitiin 545 iältään 10–19-vuotiasta. Aineisto kerättiin haastattelemalla osallistujat käyttäen strukturoituja kyselyitä ja tekemällä heille antropometrisiä mittauksia ja verenpainemittauksia. Kyselyt kattoivat taustatiedot, elintapamuuttujat, fyysisen aktiivisuuden, yleisterveyden ja ruokavalion. Tämä väitös tarttuu neljään spesifiseen nuorten terveyteen liittyvään aihealueeseen: antropometriseen profiiliin, jolla tutkitaan kasvua; verenpaineprofiiliin ja mielenterveyteen; kuukautisten alkamisikään ja ruokavalioon; sekä mielenterveyteen ja sukuelininfektioiden oireisiin.
Ensimmäisen osatyön tarkoituksena oli kuvata nuorten antropometrisiä piirteitä ja ravitsemuksen tilaa ja tutkia siihen liittyviä muuttujia. Pituus suhteessa ikään ja painoindeksi (engl. body mass index) suhteessa ikään toimivat kitukasvuisuuden (engl. stunting) ja laihuuden mittareina arvioitaessa niiden yleisyyttä osallistujien keskuudessa. Samalla kitukasvuisuuden ja laihuuden yleisyyttä verrattiin WHO:n ja Intian vertailuväestöihin. Kitukasvuisuus oli laihuutta yleisempää tutkimukseen osallistuneilla ja pojat kärsivät siitä tyttöjä enemmän. Iän vaikutus kitukasvuisuuteen oli pojilla erilainen kuin tytöillä. Äidin koulutustason ja ruokakunnan koon suhdetta sekä kitukasvuisuuteen että laihuuteen tutkittiin. Äidin koulutustaso korreloi erittäin merkittävästi sekä kitukasvuisuuden että laihuuden kanssa tytöillä ja pojilla. Ruokakunnan koko ja tulot korreloivat merkittävästi tyttöjen ravitsemustilanteen kanssa. Äitien kouluttaminen nuorten ravitsemuksellisiin tarpeisiin liittyen voisi parantaa nuorten antropometristä profiilia ja tulevaa terveyttä.
Verenpaineprofiileja ja korkean verenpaineen yleisyyttä 10–18-vuotiailla tytöillä ja pojilla arvioitiin toisessa osatyössä. Kehitimme mielenterveysasteikon ja verenpaineen yhteyttä tämän asteikon lukemiin tutkittiin huomioiden tunnetut riskitekijät kuten ikä, pituus, painoindeksi ja suvussa esiintynyt korkea verenpaine. Systolisen verenpaineen kanssa merkittävästi korreloivat muuttujat olivat ikä, keskitason lukema mielenterveysasteikolla, kitukasvuisuus ja laihuus. Lisäksi diastolisen verenpaineen kannalta merkittäviä olivat sukupuoli, korkea lukema mielenterveysasteikolla ja isän koulutustaso. Siirryttäessä alhaisista mielenterveysasteikon lukemista keskitasolle, verenpainelukemat alenivat ja sama tulos havaittiin asteikon korkeilla lukemilla. Tulokset osoittivat, että nuorten riski huumausaineiden väärinkäyttöön, terveysongelmiin ja kohonneeseen verenpaineeseen oli korkeampi, mikäli heillä havaittiin merkkejä ahdistuksesta. Siksi huomiota tulisi kiinnittää nuorten mielenterveysohjauksen tärkeyteen.
Kolmannessa osatyössä arvioitiin kuukautisten alkamisiän sekä rasvoja ja eläinproteiinia sisältävien ruokien kuluttamisen ja antropometrisen statuksen yhteyttä tytöillä, joilla kuukautiset olivat alkaneet. Kuukautisten alkamisikä (keskiarvo 13.7 vuotta) tutkimuksen slummeissa oli suhteellisen korkea verrattuna Intian keskiarvoihin. Kuukautisten alkamisikä ei korreloinut maitotuotteiden, lihan, kalan tai kananmunien kuluttamisen kanssa. Ruokakunnan henkeä kohti kuluttamalla kasvirasvan määrällä oli käänteinen yhteys tytön kuukautisten alkamisikään ja tulokset viittasivat positiiviseen korrelaatioon kirkastetun voin (ghee) käytön ja kuukautisten alkamisiän välillä. Nämä yhteydet eivät hävinneet, kun huomioitiin antropometrinen status ja sosioekonomiset piirteet. Rasvojen ja proteiinia sisältävien ruokien kulutus huono-osaisissa talouksissa Intiassa on alhaista ja heijastuu verrattain myöhäiseen kuukautisten alkamisikään.
Toisessa osatyössä kehitettyyn mielenterveysasteikkoon palattiin neljännessä osatyössä, jossa tarkasteltiin asteikon lukemien yhteyttä tyttöjen seksuaaliterveyteen. Erityisesti tarkasteltiin yhteyttä itse ilmoitettujen sukuelinten tulehdusoireiden ja mielenterveyden välillä. Lähes joka toinen tyttö, jolla kuukautiset olivat alkaneet, ilmoitti sukuelinten tulehduksiin viittaavia oireita tutkimusta edeltäneen vuoden ajalta. Heikompaan mielenterveyteen merkittävästi liittyvät muuttujat olivat kitukasvuisuus ja sukuelinten tulehduksiin viittaavat oireet. Slummioloissa tytöillä, joilla kuukautiset olivat alkaneet, mielenterveys ja jotkin somaattisen terveyden piirteet näyttävät olevan vahvasti yhteydessä toisiinsa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4776]