Bronchiolitis in Infancy : Hospitalisation costs and cost-effectiveness of high flow oxygen therapy and hypertonic saline inhalations
Heikkilä, Paula (2017)
Heikkilä, Paula
Tampere University Press
2017
Lastentautioppi - Paediatrics
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-11-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0559-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0559-8
Tiivistelmä
Tausta: Bronkioliitti eli ilmatiehyttulehdus on yleisin sairaalahoidon syy alle
vuoden ikäisillä vauvoilla. Sairastuvuus bronkioliittiin on korkeaa ja 1-3 % tästä
ikäryhmästä hoidetaankin vuosittain sairaalassa bronkioliitin vuoksi.
Suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että noin 6 % sairaalahoidetuista
vauvoista päätyy tehohoitoon. Tutkimusten mukaan sairaalahoidon kustannukset
ovat nousseet eri maissa. Bronkioliitin sairaalahoito perustuu oireiden
helpottamiseen; hypertonisia keittosuolaliuosinhalaatioita on käytetty laajasti
viime vuosina ja korkeavirtaushappihoito on uusi, lupaava hoitomuoto.
Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on arvioida sairaalahoidon kustannuksia
Suomessa. Lisäksi verrataan korkeavirtaushappihoidon ja perinteisen
lisähappihoidon kustannusvaikuttavuutta, kuten myös hypertonisten ja normaalien
keittosuolaliuosinhalaatioiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.
Aineisto ja menetelmät: Kustannusanalyysi on tehty tapaus-verrokki
asetelmasta. Potilasaineisto koostuu kaikista vauvoista (n=80), jotka ovat olleet
tehohoidossa bronkioliitin takia vuosien 2000–2012 välillä Tampereen
yliopistollisessa sairaalassa. Verrokkipotilaiksi (n=160) valittiin ne vauvat, jotka
ovat saapuneet päivystyspoliklinikalle hoitoon bronkioliitin takia juuri ennen
tehohoidettua vauvaa ja heti tämän jälkeen. Kustannustiedot koostuvat
kuntalaskutustiedoista, joten työn näkökulma on rajattu terveydenhuollon
palveluntarjoajan näkökulmaan. Kustannusvaikuttavuusanalyyseissä käytettiin
omasta aineistosta saatavia kustannustietoja ja vaikuttavuustiedot koottiin
aiemmin julkaistuista tutkimuksista. Kustannusvaikuttavuusanalyysit olivat
mallintavia päätösanalyyseja, joissa käytettiin analyysimenetelminä päätöspuita
ja näissä ensiommäisessä verrattiin korkeavirtaushappihoitoa perinteiseen
lisähapenantoon ja toisessa hypertonisia keittosuolaliuosinhalaatioita
normaaleihin keittosuolaliuosinhalaatioihin. Lisäksi keittosuolaliuosinhalaatioiden
vaikuttavuutta arvioitiin meta-analyysin avulla.
Tulokset: Bronkioliitin suorat, keskimääräiset sairaalahoidon kustannukset
olivat 8 061€, kun hoitoon liittyi tehohoitojakso, 1 834€, kun hoito oli toteutettu
vuodeosastolla ja 359€, kun hoitoa oli annettu vain sairaalan
päivystyspoliklinikalla. Korkeammat kustannukset olivat voimakkaasti
yhteydessä pidempään sairaalahoidon kestoon ja erityisesti pidempään
tehohoidon kestoon. Heikompi yhteys havaittiin ennenaikaisuuden ja nuoremman
iän suhteen. Muita korkeisiin kustannuksiin voimakkaasti yhteydessä olevia
tekijöitä ei havaittu. Korkeavirtaushappihoito oli vaikuttavampaa ja edullisempaa
perinteiseen lisähapen antoon verrattuna. Odotetut sairaalahoidon kustannukset
vaihtelivat korkeavirtaushappihoidon ryhmässä 1 312€ ja 2 644€ välillä ja
perinteisen lisähappihoidon ryhmässä 1 598€ ja 3 764€ välillä.
Korkeavirtaushappihoito oli dominoiva hoitomuoto perinteiseen lisähapenantoon
verrattuna huolimatta siitä, mitä mallia analyyseissa käytettiin. Hypertoniset
keittosuolaliuosinhalaatiot olivat vain hieman edullisempia verrattuna
kontrollihoitoon, mutta niiden vaikuttavuus oli matalaa ja tietyissä tilanteissa jopa
olematonta. Uudemmat, vuoden 2012 jälkeen julkaistut tutkimukset eivät enää
osoita vastaavaa vaikuttavuutta. Hypertonisia keittosuolaliuosinhalaatioita
vuodeosastolla saaneilla keskimääräinen sairaalahoidon kesto oli liki 12 tuntia
vähemmän kuin kontrollihoidetuilla. Poliklinikkahoidossa kumulatiivinen
riskisuhde sairaalahoidolle oli 0.72 suosien hypertonisia
keittosuolaliuosinhalaatioita.
Johtopäätökset: Sairaalahoidon kustannukset ovat tehohoidetuilla neljä kertaa
korkeammat kuin osastohoidetuilla ja jopa 20 kertaa korkeammat kuin
polikliinisesti hoidetuilla. Korkeavirtaushappihoito näyttää vähentävän
tehohoidon käyttöä ja sen myötä sairaalahoidon kustannuksia. Tämä tulos
perustuu kuitenkin mallintavaan tutkimukseen ja se pitää varmistaa
prospektiivisilla satunnaistetuilla ja kontrolloiduilla tutkimuksilla. Hypertoniset
keittosuolaliuosinhalaatiot eivät puolestaan vaikuta olevan niin tehokkaita, että
niiden käytöllä voisi syntyä todellista kustannusten säästöä sairaalahoidossa.
Tämän takia niitä ei enää pitäisi käyttää rutiinisti bronkioliitin hoidossa.
vuoden ikäisillä vauvoilla. Sairastuvuus bronkioliittiin on korkeaa ja 1-3 % tästä
ikäryhmästä hoidetaankin vuosittain sairaalassa bronkioliitin vuoksi.
Suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että noin 6 % sairaalahoidetuista
vauvoista päätyy tehohoitoon. Tutkimusten mukaan sairaalahoidon kustannukset
ovat nousseet eri maissa. Bronkioliitin sairaalahoito perustuu oireiden
helpottamiseen; hypertonisia keittosuolaliuosinhalaatioita on käytetty laajasti
viime vuosina ja korkeavirtaushappihoito on uusi, lupaava hoitomuoto.
Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on arvioida sairaalahoidon kustannuksia
Suomessa. Lisäksi verrataan korkeavirtaushappihoidon ja perinteisen
lisähappihoidon kustannusvaikuttavuutta, kuten myös hypertonisten ja normaalien
keittosuolaliuosinhalaatioiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.
Aineisto ja menetelmät: Kustannusanalyysi on tehty tapaus-verrokki
asetelmasta. Potilasaineisto koostuu kaikista vauvoista (n=80), jotka ovat olleet
tehohoidossa bronkioliitin takia vuosien 2000–2012 välillä Tampereen
yliopistollisessa sairaalassa. Verrokkipotilaiksi (n=160) valittiin ne vauvat, jotka
ovat saapuneet päivystyspoliklinikalle hoitoon bronkioliitin takia juuri ennen
tehohoidettua vauvaa ja heti tämän jälkeen. Kustannustiedot koostuvat
kuntalaskutustiedoista, joten työn näkökulma on rajattu terveydenhuollon
palveluntarjoajan näkökulmaan. Kustannusvaikuttavuusanalyyseissä käytettiin
omasta aineistosta saatavia kustannustietoja ja vaikuttavuustiedot koottiin
aiemmin julkaistuista tutkimuksista. Kustannusvaikuttavuusanalyysit olivat
mallintavia päätösanalyyseja, joissa käytettiin analyysimenetelminä päätöspuita
ja näissä ensiommäisessä verrattiin korkeavirtaushappihoitoa perinteiseen
lisähapenantoon ja toisessa hypertonisia keittosuolaliuosinhalaatioita
normaaleihin keittosuolaliuosinhalaatioihin. Lisäksi keittosuolaliuosinhalaatioiden
vaikuttavuutta arvioitiin meta-analyysin avulla.
Tulokset: Bronkioliitin suorat, keskimääräiset sairaalahoidon kustannukset
olivat 8 061€, kun hoitoon liittyi tehohoitojakso, 1 834€, kun hoito oli toteutettu
vuodeosastolla ja 359€, kun hoitoa oli annettu vain sairaalan
päivystyspoliklinikalla. Korkeammat kustannukset olivat voimakkaasti
yhteydessä pidempään sairaalahoidon kestoon ja erityisesti pidempään
tehohoidon kestoon. Heikompi yhteys havaittiin ennenaikaisuuden ja nuoremman
iän suhteen. Muita korkeisiin kustannuksiin voimakkaasti yhteydessä olevia
tekijöitä ei havaittu. Korkeavirtaushappihoito oli vaikuttavampaa ja edullisempaa
perinteiseen lisähapen antoon verrattuna. Odotetut sairaalahoidon kustannukset
vaihtelivat korkeavirtaushappihoidon ryhmässä 1 312€ ja 2 644€ välillä ja
perinteisen lisähappihoidon ryhmässä 1 598€ ja 3 764€ välillä.
Korkeavirtaushappihoito oli dominoiva hoitomuoto perinteiseen lisähapenantoon
verrattuna huolimatta siitä, mitä mallia analyyseissa käytettiin. Hypertoniset
keittosuolaliuosinhalaatiot olivat vain hieman edullisempia verrattuna
kontrollihoitoon, mutta niiden vaikuttavuus oli matalaa ja tietyissä tilanteissa jopa
olematonta. Uudemmat, vuoden 2012 jälkeen julkaistut tutkimukset eivät enää
osoita vastaavaa vaikuttavuutta. Hypertonisia keittosuolaliuosinhalaatioita
vuodeosastolla saaneilla keskimääräinen sairaalahoidon kesto oli liki 12 tuntia
vähemmän kuin kontrollihoidetuilla. Poliklinikkahoidossa kumulatiivinen
riskisuhde sairaalahoidolle oli 0.72 suosien hypertonisia
keittosuolaliuosinhalaatioita.
Johtopäätökset: Sairaalahoidon kustannukset ovat tehohoidetuilla neljä kertaa
korkeammat kuin osastohoidetuilla ja jopa 20 kertaa korkeammat kuin
polikliinisesti hoidetuilla. Korkeavirtaushappihoito näyttää vähentävän
tehohoidon käyttöä ja sen myötä sairaalahoidon kustannuksia. Tämä tulos
perustuu kuitenkin mallintavaan tutkimukseen ja se pitää varmistaa
prospektiivisilla satunnaistetuilla ja kontrolloiduilla tutkimuksilla. Hypertoniset
keittosuolaliuosinhalaatiot eivät puolestaan vaikuta olevan niin tehokkaita, että
niiden käytöllä voisi syntyä todellista kustannusten säästöä sairaalahoidossa.
Tämän takia niitä ei enää pitäisi käyttää rutiinisti bronkioliitin hoidossa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4768]