Detection of the early radiotherapy-induced cardiac changes in breast cancer patients - impact of advanced echocardiography techniques
Tuohinen, Suvi (2017)
Tuohinen, Suvi
Tampere University Press
2017
Kardiologia - Cardiology
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0418-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0418-8
Tiivistelmä
Tausta ja tavoitteet: Sädehoitoa on käytetty syöpähoidossa 1950-luvulta lähtien. Sitä voidaan antaa parantavana tai oireita lievittävänä hoitona. Terveen kudoksen haittavaikutukset ovat merkittävin sädehoitoa rajoittava tekijä. Rintakehälle annetun sädehoidon tiedetään lisäävän sydänsairauksia ja sydänkuolleisuutta 2-6 kertaiseksi sädehoitoa saamattomiin verrattuna vuosien viiveellä. Nykyisillä hoitomenetelmillä sydämen sädeannosta ollaan saatu merkittävästi pienennettyä, eikä täyttä varmuutta ole nykyhoitojen sydänvaikutusten ilmenemisajankohdasta, laajuudesta tai kliinisestä merkitysestä. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää rintasyövän sädehoidon aiheuttamia sydänvaikutuksia. Väitöskirjan osatöissä olemme keskittyneet varhaisessa vaiheessa mahdollisesti ilmenevien sydänvaikutusten tunnistamiseen, paikantamiseen sekä luonnehdintaan.
Potilasaineisto ja menetelmät: Tässä prospektiivisessa yhden keskuksen tutkimuksessa oli mukana 80 potilasta, joilla oli todettu varhaisen vaiheen rintasyöpä. Kaikille potilaille tehtiin kattava sydämen kaikututkimus keskimäärin viikkoa ennen sädehoidon aloitusta ja kolmen vuorokauden kuluessa sädehoidon päättymisestä. Kukin tutkimuskerta sisälsi lisäksi EKG:n, holterin sekä sydänlihaksen vauriota kuvaavien verikokeiden määrityksen ja verenpaineen mittauksen.
Tulokset: Rintasyöpäpotilaille annettu sädehoito aiheutti sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia sydämen ultraäänitutkimuksessa varhaisessa vaiheessa sädehoidon jälkeen. Vasemmassa kammiossa todettiin seinämien paksuuntumista, muutoksia herkissä supistumista kuvaavissa mittareissa sekä täyttymisen hidastumista. Oikean kammion supistuvuudessa todettiin heikentymistä. Kudosheijastavuus lisääntyi molemmissa kammiossa. Muutoksilla oli yhteys sekä sädehoidon määrään että paikkaan.
Yhteenveto: Tutkimuksessamme totesimme, että rintasyöpään annettu sädehoito aiheuttaa sydämen ultraäänitutkimuksessa todettavia sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia jo varhaisessa vaiheessa. Muutoksia oli enemmän vasemman puoleista sädehoitoa, ja toisaalta suurempaa sydämen keskisädeannosta saaneilla. Näillä muutoksilla on kliinistä merkitystä. Oireettomien varhaisvaiheen muutosten ajatellaan edeltävän myöhäisvaiheen kliinisesti merkittäviä sydänmuutoksia. Näin ollen varhaisvaiheen muutokset voivat kieliä potilaan lisääntyneestä myöhäisvaiheen riskistä – ja ehkä seurannan tarpeesta. Tutkimuksemme tuotti useita aiemmin todentamattomia muutoksia, joista osa soveltuu erinomaisesti kliiniseen käyttöön (TAPSE, GLS), osan tärkein merkitys on niiden tuoma uusi tieto sädehoidon kudosvaikutusten mekanismeista (IBS).
Potilasaineisto ja menetelmät: Tässä prospektiivisessa yhden keskuksen tutkimuksessa oli mukana 80 potilasta, joilla oli todettu varhaisen vaiheen rintasyöpä. Kaikille potilaille tehtiin kattava sydämen kaikututkimus keskimäärin viikkoa ennen sädehoidon aloitusta ja kolmen vuorokauden kuluessa sädehoidon päättymisestä. Kukin tutkimuskerta sisälsi lisäksi EKG:n, holterin sekä sydänlihaksen vauriota kuvaavien verikokeiden määrityksen ja verenpaineen mittauksen.
Tulokset: Rintasyöpäpotilaille annettu sädehoito aiheutti sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia sydämen ultraäänitutkimuksessa varhaisessa vaiheessa sädehoidon jälkeen. Vasemmassa kammiossa todettiin seinämien paksuuntumista, muutoksia herkissä supistumista kuvaavissa mittareissa sekä täyttymisen hidastumista. Oikean kammion supistuvuudessa todettiin heikentymistä. Kudosheijastavuus lisääntyi molemmissa kammiossa. Muutoksilla oli yhteys sekä sädehoidon määrään että paikkaan.
Yhteenveto: Tutkimuksessamme totesimme, että rintasyöpään annettu sädehoito aiheuttaa sydämen ultraäänitutkimuksessa todettavia sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia jo varhaisessa vaiheessa. Muutoksia oli enemmän vasemman puoleista sädehoitoa, ja toisaalta suurempaa sydämen keskisädeannosta saaneilla. Näillä muutoksilla on kliinistä merkitystä. Oireettomien varhaisvaiheen muutosten ajatellaan edeltävän myöhäisvaiheen kliinisesti merkittäviä sydänmuutoksia. Näin ollen varhaisvaiheen muutokset voivat kieliä potilaan lisääntyneestä myöhäisvaiheen riskistä – ja ehkä seurannan tarpeesta. Tutkimuksemme tuotti useita aiemmin todentamattomia muutoksia, joista osa soveltuu erinomaisesti kliiniseen käyttöön (TAPSE, GLS), osan tärkein merkitys on niiden tuoma uusi tieto sädehoidon kudosvaikutusten mekanismeista (IBS).
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]