Outcome of Emergency Gastrointestinal Procedures in the Elderly
Ukkonen, Mika (2017)
Ukkonen, Mika
Tampere University Press
2017
Kirurgia/gastroenterologinen kirurgia - Surgery/gastroenterological surgery
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-02-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0327-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0327-3
Tiivistelmä
Väestön ikääntymisen johdosta vanhusten osuus väestössä kasvaa ja samalla päivystysresurssien tarve lisääntyy. Vatsaelinkirurgisiin päivystystilanteisiin liittyy merkittävä kuolleisuus- ja komplikaatioriski sekä kustannukset, jotka ovat suurempia iäkkäillä potilailla. Tutkimusnäyttö uusien hoitomenetelmien soveltuvuudesta tälle potilasryhmälle on osin puutteellista. Selvitimme tässä väitöskirjatutkimuksessa vatsaelinkirurgisten päivystysleikkausten yleisyyttä ja tuloksia, tehohoitoa vaatineen vaikean sepsiksen ennustetta, endoskoopppisen retrograadisen kolangiopankreatografian (ERCP) tuloksia sekä sappileikkausten jälkeistä toipumista vanhusväestössä.
Osoitimme, että akuutti sappirakon tulehdus on yleisin syy päivystysleikkauksiin yli 65-vuotiailla potilailla. Huolimatta viime vuosien teknisestä kehityksestä (mm. akuutin hoidon resursointi, laadukkaammat ja paremmin saatavissa olevat kuvantamispalvelut sekä entistä parempi tehohoidon laatu) olivat kirurgisen hoidon tulokset vastaavanlaiset kuin on raportoitu 1980–1990 -luvuilla. Vanhusten leikkaushoitoon liittyy siis edelleen merkittävä komplikaatioriski ja kuolleisuus, jota lisää ikääntymisen lisäksi vielä merkittävämmin potilaan vaikeat perussairaudet ja aliravitsemus. Infektiot olivat yleisin syy leikkauksien jälkeisiin kuolemiin.
Seuraavana tutkimme tehohoitoa vaatineita vaikeita leikkauksen jälkeisiä systeemisiä infektioita vanhuspotilailla. Osoitimme vatsaelinkirurgiaan liittyvän sepsiksen olevan yhteydessä merkittävään kuolleisuuteen, joka oli korkea paitsi sairaalahoitoajan, niin se myös pysyi toipuneilla ja kotiutuneilla potilailla korkeana koko vuoden seuranta-ajan. Akuutti sappirakon tulehdus oli yleisin syy leikkaukseen myös tässä aineistossa. Korkea ikä ja aiemmat perussairaudet lisäsivät kuolleisuutta. Tehohoidossa käytettävät riskipisteytykset korreloivat iäkkäiden potilaiden ennusteeseen.
Koska komplisoitunut sappikivitauti oli yleinen syy päivystystoimenpiteisiin iäkkäillä, halusimme tutkia myös sen endoskooppisia hoitoja. Selvitimme päivystyksellisesti tehdyn ERCP:n tuloksia iäkkäillä. Sappikivitaudin aiheuttama sappitietukos oli yleisin syy toimenpiteeseen. ERCP osoittautui tehokkaaksi sappitietukoksen sekä myös leikkausten jälkeisten sappitievaurioiden hoidossa. Toimenpide oli vähintäänkin yhtä turvallinen vanhuksilla kuin mitä aiemmin on raportoitu nuorilla potilailla. Komplikaatioriskiä lisäsivät vaikea kanulaatio ja keuhkoahtaumatauti.
Viimeisenä kartoitimme akuutin sappirakon tulehduksen leikkaushoidon tuloksia iäkkäillä potilailla. Yllättäen korkealla iällä tai valitulla leikkaustekniikalla ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta tuloksiin. Vaikkei eroa saavutettu, oli erityisesti entuudestaan huonokuntoisimpien tähystysleikkauksen läpikäyneiden potilaiden ennuste parempi kuin avoleikkauksella hoidettujen potilaiden. Potilaan aiemmat vaikeat perussairaudet tai hankala tulehdustilanne olivat ennusteellisia sekä korkeammalle komplikaatioriskille että kuolleisuudelle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että komplisoitunut sappikivitauti on yleisin syy päivystysleikkauksiin iäkkäillä potilailla. Leikkauksiin liittyy merkittävä komplikaatioriski ja kuolleisuus, joka ei ole huomattavasti laskenut viime vuosina. Postoperatiivinen sepsis on varsin harvinainen tila, johon liittyy erittäin huono sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennuste. Sappitiekivitauti on yleisin syy vanhusten päivystykselliseen ERCP:n ja se on tehokas ja turvallinen toimenpide myös iäkkäille potilaille. Potilaan aiemmat vaikeat perussairaudet tai vaikea akuutti sairaustilanne vaikuttivat ennusteeseen akuutin sappirakon tulehduksen jälkeisessä toipumisessa. Vaikka leikkaustekniikan valinnalla ei saavutettu tilastollisesti merkittävää eroa, oli erityisesti tähystysleikkauksen läpikäyneillä entuudestaan vaikeasti sairailla potilailla ennuste parempi.
Osoitimme, että akuutti sappirakon tulehdus on yleisin syy päivystysleikkauksiin yli 65-vuotiailla potilailla. Huolimatta viime vuosien teknisestä kehityksestä (mm. akuutin hoidon resursointi, laadukkaammat ja paremmin saatavissa olevat kuvantamispalvelut sekä entistä parempi tehohoidon laatu) olivat kirurgisen hoidon tulokset vastaavanlaiset kuin on raportoitu 1980–1990 -luvuilla. Vanhusten leikkaushoitoon liittyy siis edelleen merkittävä komplikaatioriski ja kuolleisuus, jota lisää ikääntymisen lisäksi vielä merkittävämmin potilaan vaikeat perussairaudet ja aliravitsemus. Infektiot olivat yleisin syy leikkauksien jälkeisiin kuolemiin.
Seuraavana tutkimme tehohoitoa vaatineita vaikeita leikkauksen jälkeisiä systeemisiä infektioita vanhuspotilailla. Osoitimme vatsaelinkirurgiaan liittyvän sepsiksen olevan yhteydessä merkittävään kuolleisuuteen, joka oli korkea paitsi sairaalahoitoajan, niin se myös pysyi toipuneilla ja kotiutuneilla potilailla korkeana koko vuoden seuranta-ajan. Akuutti sappirakon tulehdus oli yleisin syy leikkaukseen myös tässä aineistossa. Korkea ikä ja aiemmat perussairaudet lisäsivät kuolleisuutta. Tehohoidossa käytettävät riskipisteytykset korreloivat iäkkäiden potilaiden ennusteeseen.
Koska komplisoitunut sappikivitauti oli yleinen syy päivystystoimenpiteisiin iäkkäillä, halusimme tutkia myös sen endoskooppisia hoitoja. Selvitimme päivystyksellisesti tehdyn ERCP:n tuloksia iäkkäillä. Sappikivitaudin aiheuttama sappitietukos oli yleisin syy toimenpiteeseen. ERCP osoittautui tehokkaaksi sappitietukoksen sekä myös leikkausten jälkeisten sappitievaurioiden hoidossa. Toimenpide oli vähintäänkin yhtä turvallinen vanhuksilla kuin mitä aiemmin on raportoitu nuorilla potilailla. Komplikaatioriskiä lisäsivät vaikea kanulaatio ja keuhkoahtaumatauti.
Viimeisenä kartoitimme akuutin sappirakon tulehduksen leikkaushoidon tuloksia iäkkäillä potilailla. Yllättäen korkealla iällä tai valitulla leikkaustekniikalla ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta tuloksiin. Vaikkei eroa saavutettu, oli erityisesti entuudestaan huonokuntoisimpien tähystysleikkauksen läpikäyneiden potilaiden ennuste parempi kuin avoleikkauksella hoidettujen potilaiden. Potilaan aiemmat vaikeat perussairaudet tai hankala tulehdustilanne olivat ennusteellisia sekä korkeammalle komplikaatioriskille että kuolleisuudelle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että komplisoitunut sappikivitauti on yleisin syy päivystysleikkauksiin iäkkäillä potilailla. Leikkauksiin liittyy merkittävä komplikaatioriski ja kuolleisuus, joka ei ole huomattavasti laskenut viime vuosina. Postoperatiivinen sepsis on varsin harvinainen tila, johon liittyy erittäin huono sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennuste. Sappitiekivitauti on yleisin syy vanhusten päivystykselliseen ERCP:n ja se on tehokas ja turvallinen toimenpide myös iäkkäille potilaille. Potilaan aiemmat vaikeat perussairaudet tai vaikea akuutti sairaustilanne vaikuttivat ennusteeseen akuutin sappirakon tulehduksen jälkeisessä toipumisessa. Vaikka leikkaustekniikan valinnalla ei saavutettu tilastollisesti merkittävää eroa, oli erityisesti tähystysleikkauksen läpikäyneillä entuudestaan vaikeasti sairailla potilailla ennuste parempi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4754]