Information searching in authentic work tasks: A field study on the effects of task type and complexity
Saastamoinen, Miamaria (2017)
Saastamoinen, Miamaria
Tampere University Press
2017
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-01-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0310-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0310-5
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten tietotyöntekijät hakevat tietoa päivittäisiin työtehtäviinsä. Tiedonhakua tutkitaan tyypillisemmin testiympäristöissä tarjoamalla tutkittaville keinotekoisia työ- tai hakutehtäviä suoritettaviksi, mutta tämä tutkimus pyrki näkemään tiedonhaun laajemmassa yhteydessään.
Tutkimus koostuu kahdesta aineistosta, jotka on kerätty seuraamalla tutkittavien työtä kentällä eli tutkittavien omilla työpaikoilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 28 henkilöä 7 eri organisaatiosta. He suorittivat aineistonkeruun aikana (v. 2011 ja 2013-2014) 345 jatkoanalyysiin päätynyttä työtehtävää. Aineisto koostuu kyselyvastauksista, tutkijan paikan päällä keräämästä havainnointimateriaalista, haastatteluista, lokeista ja ruudunkaappausvideoista. Tutkimuksessa analysoidaan työtehtävän monimutkaisuuden ja tyypin yhteyttä tiedonlähteisiin, hakutehtäviin ja tiedontarpeisiin. Empiirinen tutkimus osoitti, että työtehtävien suorittamisessa käytetään paljon erilaisia lähteitä ja laajemmin tietoresursseja. Ne voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: Web (sisältäen hakukoneet), organisaation tietojärjestelmät, henkilölähteet/viestintävälineet (sisältäen sähköpostin), paikalliset tietoresurssit omalla tietokoneella ja muut, tyypillisesti paperiset tietolähteet (esimerkiksi tulosteet ja muistiinpanot).
Tutkimus osoitti, että työtehtävän monimutkaisuus vaikuttaa tiedonlähteiden valintaan ja tarvittuihin tietotyyppeihin. Tietotyypit ja tiedonlähteet ovat myös yhteydessä toisiinsa. Työtehtävän tyyppi ja monimutkaisuus ovat yhteydessä siihen millaista tiedonhaku työtehtävissä on ja paljonko sitä esiintyy. Kun työtehtävän monimutkaisuus kasvaa, kasvaa hakutehtävien ja niihin sisältyvien kyselyiden lukumäärä. Monimutkaisuuden yhteys tiedontarpeisiin taas riippui tässä tutkimuksessa aineistosta. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että monimutkaisimmat työtehtävät sisältävät monimutkaisempia tiedontarpeita ja hakuprosesseja kuin muut työtehtävät. Samalla tavoin intellektuaalisten tehtävien luokkaan kuuluvat työtehtävät eroavat muista tehtävätyypeistä: ne sisältävät enemmän hakutehtäviä ja kyselyitä kuin muuntyyppiset työtehtävät, ja tiedontarpeet ja hakuprosessit ovat monimutkaisempia.
Tutkimus rajoittui suhteellisen pieneen aineistoon, jonka pääasiallisesti keräsi ja analysoi kirjoittaja yksin. Tulevaisuudessa tiedonhaun ja tiedonhankinnan tutkimus hyötyisi vastaavista tutkimuksista, joissa olisi mahdollista kerätä suurempi aineisto ja analysoida sitä tutkimusryhmän voimin. Myös kontrolloidummissa käyttäjätutkimuksissa voitaisiin hyödyntää ajatusta siitä, että todelliset työympäristöt ovat monilla tavoin monimutkaisia. Esimerkiksi simuloituja työtehtäviä tulisi kehittää ongelmanratkaisukeskeisempään suuntaan nykyisen hakukeskeisyyden sijaan.
Aiemmasta tutkimuksesta poiketen väitöskirjassa yhdistettiin eksplisiittisesti tiedonhankinta- ja tiedonhakututkimuksen lähestymistapoja sekä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Tällä tavoin analysoitiin kentällä kerättyä aineistoa, jossa työtehtävät ja tiedonhaku ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa.
Todellisten käyttötilanteiden ja -tarpeiden tulisi olla perusta tiedonhakujärjestelmien tutkimukselle ja kehittämiselle. Tämä lähtökohta sai vahvistusta tässä tutkimuksessa, kun osoittautui, että tiedonhaku aidoissa työtehtävissä ei täysin vastannut aiemman kirjallisuuden luomaa kuvaa tiedonhausta.
Tutkimus koostuu kahdesta aineistosta, jotka on kerätty seuraamalla tutkittavien työtä kentällä eli tutkittavien omilla työpaikoilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 28 henkilöä 7 eri organisaatiosta. He suorittivat aineistonkeruun aikana (v. 2011 ja 2013-2014) 345 jatkoanalyysiin päätynyttä työtehtävää. Aineisto koostuu kyselyvastauksista, tutkijan paikan päällä keräämästä havainnointimateriaalista, haastatteluista, lokeista ja ruudunkaappausvideoista. Tutkimuksessa analysoidaan työtehtävän monimutkaisuuden ja tyypin yhteyttä tiedonlähteisiin, hakutehtäviin ja tiedontarpeisiin. Empiirinen tutkimus osoitti, että työtehtävien suorittamisessa käytetään paljon erilaisia lähteitä ja laajemmin tietoresursseja. Ne voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: Web (sisältäen hakukoneet), organisaation tietojärjestelmät, henkilölähteet/viestintävälineet (sisältäen sähköpostin), paikalliset tietoresurssit omalla tietokoneella ja muut, tyypillisesti paperiset tietolähteet (esimerkiksi tulosteet ja muistiinpanot).
Tutkimus osoitti, että työtehtävän monimutkaisuus vaikuttaa tiedonlähteiden valintaan ja tarvittuihin tietotyyppeihin. Tietotyypit ja tiedonlähteet ovat myös yhteydessä toisiinsa. Työtehtävän tyyppi ja monimutkaisuus ovat yhteydessä siihen millaista tiedonhaku työtehtävissä on ja paljonko sitä esiintyy. Kun työtehtävän monimutkaisuus kasvaa, kasvaa hakutehtävien ja niihin sisältyvien kyselyiden lukumäärä. Monimutkaisuuden yhteys tiedontarpeisiin taas riippui tässä tutkimuksessa aineistosta. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että monimutkaisimmat työtehtävät sisältävät monimutkaisempia tiedontarpeita ja hakuprosesseja kuin muut työtehtävät. Samalla tavoin intellektuaalisten tehtävien luokkaan kuuluvat työtehtävät eroavat muista tehtävätyypeistä: ne sisältävät enemmän hakutehtäviä ja kyselyitä kuin muuntyyppiset työtehtävät, ja tiedontarpeet ja hakuprosessit ovat monimutkaisempia.
Tutkimus rajoittui suhteellisen pieneen aineistoon, jonka pääasiallisesti keräsi ja analysoi kirjoittaja yksin. Tulevaisuudessa tiedonhaun ja tiedonhankinnan tutkimus hyötyisi vastaavista tutkimuksista, joissa olisi mahdollista kerätä suurempi aineisto ja analysoida sitä tutkimusryhmän voimin. Myös kontrolloidummissa käyttäjätutkimuksissa voitaisiin hyödyntää ajatusta siitä, että todelliset työympäristöt ovat monilla tavoin monimutkaisia. Esimerkiksi simuloituja työtehtäviä tulisi kehittää ongelmanratkaisukeskeisempään suuntaan nykyisen hakukeskeisyyden sijaan.
Aiemmasta tutkimuksesta poiketen väitöskirjassa yhdistettiin eksplisiittisesti tiedonhankinta- ja tiedonhakututkimuksen lähestymistapoja sekä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Tällä tavoin analysoitiin kentällä kerättyä aineistoa, jossa työtehtävät ja tiedonhaku ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa.
Todellisten käyttötilanteiden ja -tarpeiden tulisi olla perusta tiedonhakujärjestelmien tutkimukselle ja kehittämiselle. Tämä lähtökohta sai vahvistusta tässä tutkimuksessa, kun osoittautui, että tiedonhaku aidoissa työtehtävissä ei täysin vastannut aiemman kirjallisuuden luomaa kuvaa tiedonhausta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4768]