Lausuntoyhteenveto maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi laaditusta hallituksen esitysluonnoksesta
Lataukset:
sosiaali- ja terveysministeriö
09.12.2016
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2016:64This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3846-5Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat pyytäneet kunnilta, kuntayhtymiltä, maakuntien liitoilta ja muilta toimijoilta lausunnot hallituksen esitysluonnoksesta maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Määräajassa annettiin 755 lausuntoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista pidetään tarpeellisena ja sen tavoitteita lähtökohtaisesti hyväksyttävinä. Tavoitteiden toteutumista esitetyllä mallilla pidetään kuitenkin epävarmana.
Valtaosa lausujista suhtautuu myönteisesti maakunnille esitettyyn tehtäväkokonaisuuteen, mutta osa lausujista toivoo siihen joustavuutta. Myönteisesti suhtaudutaan myös maakunnan asukkaille esitettyihin osallistumisoikeuksiin, joiden katsotaan olevan riittäviä.
Lausunnonantajat suhtautuvat moniin yksityiskohtiin kriittisesti tai varauksella. Monet lausujat eivät pidä järjestämisen ja tuottamisen erottamista tai maakunnan palvelulaitosta tarkoituksenmukaisena tuotannon organisoimisen tapana, koska niiden katsotaan aiheuttavan demokratiavajetta, kaventavan maakunnan päätösvaltaa ja heikentävän johtamisen edellytyksiä.
Erityisesti kunnat suhtautuivat kriittisesti myös valtion ohjauksen vahvistamiseen. Sen sijaan monet muut lausujat pitävät valtion ohjausta perusteltuna esimerkiksi yhdenvertaisuuden turvaamisen vuoksi. Kunnat suhtautuivat järjestökenttää kriittisemmin myös maakunnan yhtiöittämisvelvollisuuteen. Yhtiöittämiseen liitetään monia ongelmia, esimerkiksi julkisen vallan käyttöön ja integraation toteutumiseen liittyviä ongelmia. Lisäksi yhtiöittämisen aikataulua pidetään liian tiukkana.
Henkilöstön siirtymistä koskevaan esitykseen suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti. Kunnat suhtautuvat siihen hieman muita vastaajia myönteisemmin. Liikkeenluovutusta pidettiin yleisesti kannatettavana henkilöstön siirtymisen menettelynä.
Enemmistö lausujista, etenkin kunnat, eivät pidä esitettyä omaisuusjärjestelyjen toteuttamistapaa hyväksyttävänä. Niiden mukaan kaiken sote-omaisuuden tulisi siirtyä maakunnille ja siirtymät tulisi korvata.
Kunnat kritisoivat myös voimaanpanolain mukaista esitystä kuntien tuloveroprosenttien rajoittamisesta. Ne pitävät veroprosenttien rajoittamista kunnallisen itsehallinnon vastaisena ja sen katsotaan heikentävän kuntien taloudellista liikkumavaraa. Toisaalta ratkaisua pidetään perusteltuna verotuksen kiristyksen estämiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista pidetään tarpeellisena ja sen tavoitteita lähtökohtaisesti hyväksyttävinä. Tavoitteiden toteutumista esitetyllä mallilla pidetään kuitenkin epävarmana.
Valtaosa lausujista suhtautuu myönteisesti maakunnille esitettyyn tehtäväkokonaisuuteen, mutta osa lausujista toivoo siihen joustavuutta. Myönteisesti suhtaudutaan myös maakunnan asukkaille esitettyihin osallistumisoikeuksiin, joiden katsotaan olevan riittäviä.
Lausunnonantajat suhtautuvat moniin yksityiskohtiin kriittisesti tai varauksella. Monet lausujat eivät pidä järjestämisen ja tuottamisen erottamista tai maakunnan palvelulaitosta tarkoituksenmukaisena tuotannon organisoimisen tapana, koska niiden katsotaan aiheuttavan demokratiavajetta, kaventavan maakunnan päätösvaltaa ja heikentävän johtamisen edellytyksiä.
Erityisesti kunnat suhtautuivat kriittisesti myös valtion ohjauksen vahvistamiseen. Sen sijaan monet muut lausujat pitävät valtion ohjausta perusteltuna esimerkiksi yhdenvertaisuuden turvaamisen vuoksi. Kunnat suhtautuivat järjestökenttää kriittisemmin myös maakunnan yhtiöittämisvelvollisuuteen. Yhtiöittämiseen liitetään monia ongelmia, esimerkiksi julkisen vallan käyttöön ja integraation toteutumiseen liittyviä ongelmia. Lisäksi yhtiöittämisen aikataulua pidetään liian tiukkana.
Henkilöstön siirtymistä koskevaan esitykseen suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti. Kunnat suhtautuvat siihen hieman muita vastaajia myönteisemmin. Liikkeenluovutusta pidettiin yleisesti kannatettavana henkilöstön siirtymisen menettelynä.
Enemmistö lausujista, etenkin kunnat, eivät pidä esitettyä omaisuusjärjestelyjen toteuttamistapaa hyväksyttävänä. Niiden mukaan kaiken sote-omaisuuden tulisi siirtyä maakunnille ja siirtymät tulisi korvata.
Kunnat kritisoivat myös voimaanpanolain mukaista esitystä kuntien tuloveroprosenttien rajoittamisesta. Ne pitävät veroprosenttien rajoittamista kunnallisen itsehallinnon vastaisena ja sen katsotaan heikentävän kuntien taloudellista liikkumavaraa. Toisaalta ratkaisua pidetään perusteltuna verotuksen kiristyksen estämiseksi.