Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta : Väliraportti 2
Ilkka, Lasse; Laukkanen-Nevala, Päivi; Olkinuora, Anna; Pappinen, Jukka; Riihimäki, Juho; Silfvast, Tom; Virkkunen, Ilkka; Ekstrand, Ari; Kurola, Jouni (2016-06-09)
Ilkka, Lasse
Laukkanen-Nevala, Päivi
Olkinuora, Anna
Pappinen, Jukka
Riihimäki, Juho
Silfvast, Tom
Virkkunen, Ilkka
Ekstrand, Ari
Kurola, Jouni
sosiaali- ja terveysministeriö
09.06.2016
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2016:40This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3822-9Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä käynnistettiin valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun tehtävistä. Selvityksen perustana on maan kaikki hätäkeskuksista tulleet ensihoitotehtävät viiden vuoden ajalta.
Tällä hetkellä emme pysty kansallisesti tuottamaan ensihoitopalvelun toiminnan keskeisiä tunnuslukuja, eikä järjestelmässä tapahtuneiden muutosten vaikuttavuutta voida siten myöskään luotettavasti arvioida. On välttämätöntä luoda kansallinen ensihoitopalvelun tietovaranto, jotta pystymme suunnittelemaan ja ohjaamaan resurssien käyttöä tarkoituksenmukaisesti ja reaaliaikaisesti. Siihen tulee kerätä sekä ensihoitopalvelua kuvaavat kansalliset operatiiviset tiedot (hätäkeskustietojärjestelmä, viranomaisten kenttäjärjestelmä) että niihin yhdistettyinä kansallisesti kerätyt potilastiedot (kansallinen ensihoitokertomus, Potilastiedon arkisto).
Ensihoitopalvelun suunnittelussa tulee huomioida sekä tehtävävolyymin muuttuminen pelkästään hätätilapotilaista kohti laajempaa päivystyspotilaiden kirjoa että nykyistä paremmin verkottumisesta muihin sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluihin.
Hätäkeskusten toiminta on päivystyksellisten potilasvirtojen ohjauspaikkana aliarvioitu. Sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistuksen yhteydessä tulee uudelleen arvioida hätäkeskusten rajapinnassa oleva toiminta. Tehtävien riskinarviointi ja tarkoituksenmukainen resurssien käyttö edellyttävät sosiaali- ja terveystoimen päivystystoiminnan johto- ja koordinaatiokeskusten perustamista. Näihin keskuksiin keskitettäisiin myös kansallinen kansalaisten terveydenhuollon puhelinneuvonta ja -ohjaus.
Tällä hetkellä emme pysty kansallisesti tuottamaan ensihoitopalvelun toiminnan keskeisiä tunnuslukuja, eikä järjestelmässä tapahtuneiden muutosten vaikuttavuutta voida siten myöskään luotettavasti arvioida. On välttämätöntä luoda kansallinen ensihoitopalvelun tietovaranto, jotta pystymme suunnittelemaan ja ohjaamaan resurssien käyttöä tarkoituksenmukaisesti ja reaaliaikaisesti. Siihen tulee kerätä sekä ensihoitopalvelua kuvaavat kansalliset operatiiviset tiedot (hätäkeskustietojärjestelmä, viranomaisten kenttäjärjestelmä) että niihin yhdistettyinä kansallisesti kerätyt potilastiedot (kansallinen ensihoitokertomus, Potilastiedon arkisto).
Ensihoitopalvelun suunnittelussa tulee huomioida sekä tehtävävolyymin muuttuminen pelkästään hätätilapotilaista kohti laajempaa päivystyspotilaiden kirjoa että nykyistä paremmin verkottumisesta muihin sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluihin.
Hätäkeskusten toiminta on päivystyksellisten potilasvirtojen ohjauspaikkana aliarvioitu. Sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistuksen yhteydessä tulee uudelleen arvioida hätäkeskusten rajapinnassa oleva toiminta. Tehtävien riskinarviointi ja tarkoituksenmukainen resurssien käyttö edellyttävät sosiaali- ja terveystoimen päivystystoiminnan johto- ja koordinaatiokeskusten perustamista. Näihin keskuksiin keskitettäisiin myös kansallinen kansalaisten terveydenhuollon puhelinneuvonta ja -ohjaus.