Näkökulmia hyvinvointipalveluyritysten kansainvälistymiseen
Editoija
Mäkelä, Tapio
Pekkola, Toni
Tuomi, Sirpa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-413-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-413-8
Tiivistelmä
Julkaisu pohjautuu Keski-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta tehtyyn esiselvitykseen, jossa kartoitettiin Keski-Suomen alueen hyvinvointipalveluyritysten verkostoa ja kansainvälistymisestä kiinnostuneiden yritysten näkemyksiä yrityksen kansainvälistymisvalmiuksista. Hyvinvointipalveluyritysten toiminnan pääpaino on osallistumisessa kuntien kilpailutukseen ja palvelusetelipalveluiden tuottamiseen. Toinen keskeinen piirre alueen hyvinvointipalveluiden tuottamisessa on se, että kansalliset ja kansainväliset suuryritykset ja konsernit jalkautuvat Keski-Suomeen. Ne ostavat täällä toimivia pienempiä yrityksiä oman toimintansa vahvistamiseksi alueella. Kolmanneksi alueen hyvinvointipalveluyrityksiä tarkasteltaessa palvelutuotanto keskittyy ikääntyneille tarkoitettujen palveluiden, lasten päivähoidon sekä terapiapalveluiden tuottamiseen. Esiselvityksen mukaan yritykset kokevat kansainvälistymisen hyvin yksilöllisesti. Esteet ovat osittain riippuvaisia siitä, miten asioihin suhtaudutaan. Osa yrityksistä on kasvuhaluttomia, mikä on yksi kasvun ja kansainvälistymisen esteen muoto. Kasvuhalukkaan yrityksen ulkomaisille markkinoille laajentuminen voi tyrehtyä jonkin yrityksen liiketoimintaympäristön esteen johdosta. Toisaalta kansainvälistymistä ja sen tuomia mahdollisuuksia on pohdittu yrittäjien ja yritysten keskuudessa idean tasolla yllättävän laajalti. Pohdinnan katalysaattorina on toiminut kansainvälisten yritysten ja pääomarahoittajien rantautuminen Suomeen. Osa yrittäjistä on alkanut pitää kansainvälistymistä mahdollisuutena tulevaisuuden kasvulle ja kehitykselle. Uusien markkinoiden ja asiakasryhmien uskotaan luovan uusia edellytyksiä liiketoiminnalle ja kasvulle. Keskeisimmät esteet kansainvälistymiselle ovat asenteet ja tiedonpuute, sekä haluttomuus ottaa suurta taloudellista riskiä. Asenteisiin on mahdollista vaikuttaa tietoa ja yhteistyötä lisäämällä. Yritykset kaipaavat selkeästi nykyistä toimivampaa, jäsentyneempää sekä läheisempää yhteistyötä ja tukea julkisten toimijoiden osalta sekä verkostomaista toimintaa Keski-Suomen alueella. Tällä hetkellä kansainvälistymiseen liittyvää tietoa ja tukea on saatavissa alueellisista kehittämisyhtiöistä, Ely-keskuksista ja valtakunnallisista projekteista. Samalla on mahdollisuus hankkia kohdemaan asiakkaisiin, toimintaolosuhteisiin, lainsäädäntöön sekä kulttuuriin liittyvää tietoaineistoa vahvistamaan omaa päätöstä. Julkishallinnon toimia pohdittaessa olisi keskeistä selvittää, minkä tyyppisten yritysten kansainvälistymisen esteisiin on järkevää ja talouden näkökulmasta kannattavaa puuttua sekä se, mihin esteisiin on ylipäätänsä mahdollista puuttua. Yritysyhteistyön kehittäminen ja vertaistuki tarjoavat mahdollisuuden jakaa kansainvälistymiseen liittyvää riskiä. Keskeinen tekijä kansainvälistymisessä on yrityskohtaisen strategisen toimintamallin luominen, yrityksen kansainvälistymisen polku. PK-sektorilla on saatu hyviä kokemuksia Business Model Canvas -toimintamallista, jota voidaan käyttää uuden toiminnan ideoinnin, arvioinnin ja suunnittelun visuaalisena välineenä. Tehokkaimpia välineitä kansainvälistymiselle ovat koulutukseen ja valmennukseen liittyvät yhteistyötä lisäävät toimenpiteet, jalkautuminen yrityksiin, eri toimijoiden yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Hyvinvointipalveluyritysten kansainvälistymistä voidaan edistää parhaiten eri toimenpiteiden yhteisvaikutusten kautta kuin yksittäisten interventioiden.