Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa

Miten osaamisperustaisuutta toteutetaan korkeakouluissa eri puolilla Suomea? KOPE-hanke etsi erilaisia osaamisperustaisuuden käytäntöjä korkeakouluista, joiden kautta voimme kehittää ja jakaa ymmärrystä osaamisperustaisuudesta. Julkaisun artikkelit tarjoavat monipuolisesti inspiraatiota, ymmärrystä ja hyviä käytänteitä osaamisperustaisesta korkeakoulutuksesta. 

Millaista osaamisperustaisuus on korkeakoulujen käytännöissä?

Mikä korkeakoulussa on ajankohtaista juuri nyt, missä pedaogiikassa ollaan vahvoilla, entäpä missä haluttaisiin kehittyä lisää? KOPE-hanke Kope-hanke. KOPE-hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama erityisavustushanke (ns. kärkihanke), jonka tavoitteena on pedagogisen yhteistyön kehittäminen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. selvitteli tätä alkutöikseen vuonna 2017 ja vierailukierroksen aikana selvisi, että korkeakoulujen vahvuuksia ovat digipedagogiikka, erilaiset pedagogiset toimintamallit, työelämäläheisyys ja osaamisperustaisuus Alaniska, H. 2017. Mitä kuuluu korkeakoulujen pedagogiikalle? Tuloksia KOPE-hankkeen vierailuista. KOPE-hankkeen blogi. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 26.6.2019. https://blogi.oamk.fi/2017/11/30/2903/. Samalla kaikki teemat nostettiin myös kehittämiskohteiksi. Niinpä KOPE-hanke organisoi kaikista teemoista erilaisia tapahtumia, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia koko hankekaudelle. 

Osaamisperustaisuutta tarkasteltiin syksyllä 2018 neljässä eri työpajassa: Oulussa (11.9.2019), Tampereella (4.10), Helsingissä (7.11.2019) ja Jyväskylässä (3.12.) Jokaisessa työpajassa etsittiin erilaisia osaamisperustaiseen opetussuunnitelmatyöhön liittyviä käytännön toteutuksia ja esiteltiin erilaisia malleja ja konkreettisia toteutustapoja. Työpajoissa huomattiin, että eri korkeakoulujen toimijoilla oli erilaista ymmärrystä teemasta, eikä osaamisperustaisuuden käsitteet aina kohdanneet toisiaan. 

Halusimme hankkeena kehittää ymmärrystä osaamisperustaisuudesta ja päätimme etsiä erilaisia käytäntöjä korkeakouluista. Julkaisimme helmikuussa 2019 eräänlaisen etsintäkuulutuksen osaamisperustaisuuden käytännöistä Suomen korkeakouluille. Hakukuulutukseen määrittelimme yhdeksän osaamisperustaisuuden kriteeriä, ja ehtona oli, että kirjoituksessa tulisi täyttyä vähintään kolme näistä piirteistä. Tällä halusimme varmistaa, että osaamisperustaisuuden käytäntö ymmärrettäisiin riittävän syvällisesti ja että käytäntö kuvaisi mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti osaamisperustaisuuden toteutumista.

Määrittelimme nämä yhdeksän kriteeriä nykymuotoisen osaamisperustaisuuden piirteiksi. Näiden piirteiden kautta halusimme nimenomaan korostaa sitä, että osaamisperustaisuus on muutakin kuin osaamistavoitteiden määrittelyä opiskelijalähtöisesti.

1. Opiskelijan itsearviointi on merkittävässä roolissa opintopolulla. 
2. Osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan riippumatta siitä, missä, milloin tai miten osaaminen on hankittu. 
3. Koulutuksessa toteutuu henkilökohtaistetut ja yksilölliset opintopolut.
4. Opettajalla vahva rooli ohjaajana ja osaamisen tunnistajana.
5. Opetussuunnitelma rakentuu työelämärelevanteista osaamisalueista.
6. Osaamisalueet sisältävät opiskelijalähtöiset osaamistavoitteet.
7. Osaamistavoitteille on määritelty selkeät arviointikriteerit.
8. Puuttuvaa osaamistavoitteiden mukaista osaamista voidaan hankkia ja täydentää eri tavoin.
9. Osaamista arvioidaan jatkuvasti, monipuolisesti ja monen arvioijan toimesta.  

Kuulutukseen tuli 20 vastausta, joista KOPEn laajempi toimituskunta valitsi mukaan 16 kirjoitusta eri korkeakouluista. Valintaperusteena käytimme edellä mainittujen kriteereiden toteutumista, esimerkkien käytännönläheisyyttä ja konkreettista kuvausta siitä, miten osaamisperustaisuuden piirteet näkyivät ja toteutuivat koulutuksissa. Lopulta julkaisuun saatiin mukaan 12 erilaista ja käytännönläheistä kuvausta osaamisperustaisuuden käytänteistä eri korkeakouluista. 

Kaikilta kirjoituksilta toivoimme tieteellistä artikkelia vapaampaa muotoa, mikä antoi kirjoittajille tilaa keskittyä käytännön kuvaamiseen ja konkreettisiin esimerkkeihin osaamisperustaisuudesta. Toivoimme, että valitsemamme esimerkit tarjoaisivat lukijoille inspiraatiota ja käytännön ymmärrystä osaamisperustaisuuden toteutumisesta korkeakoulussa. Nyt voimme todella todeta näin tapahtuneen ja voimmekin tarjota teille näitä kirjoituksia luettavaksi ja inspiraation lähteeksi.

Tässä julkaisussa kirjoitukset on jäsennetty kuvauksen kohteidensa mukaisesti neljään osioon. Ensimmäisessä osiossa Mikko Koivisto ja Päivi Marjanen (Humanistinen AMK) kuvaavat yksittäisen opiskelijan osaamisperustaista opinnollistamispolkua. Toisessa osiossa kuvataan osaamisperustaisten opintojaksojen rakentamista. Anne-Leena Juntunen ja Auli Pohjolainen (Savonia AMK) esittelevät eOppimisen mahdollisuuksia varhaiskasvatusosaamisen kehittämisessä. Siru Lehto ja Kirsti Vänskä (Jyväskylän AMK) kuvaavat ammatilliseen opettajankoulutukseen liittyvän opetusharjoittelun osaamisperustaisia ja henkilökohtaistuvia polkuja. Merja Meriläinen ja Maarika Piispanen (Kokkolan yliopistokeskus) puolestaan pohtivat kirjoituksessaan autenttisen, yksilöllisen, verkostoivan ja ajasta ja paikasta riippumattoman opintojakson rakentamisen edellytyksiä.

Kolmannessa osiossa kuvauksen kohteena ovat osaamisperustaiset koulutukset. Eija Rajakangas (Oamk) esittelee artikkelissaan, kuinka jäykät suuntautumisvaihdot on korvattu joustavilla paketeilla, joista opiskelija voi rakentaa oman tutkintonsa. Merja A.T. Reunanen ja Anne Henttosen (Kaakkois-Suomen AMK) kuvauksen kohteena on vertaisohjauksen ja -palautteen hyödyntäminen fysioterapeutti koulutuksessa. Ari Pikkarainen (Lapin AMK) kirjoittaa osaamisperustaisesta koneinsinöörikoulutuksesta. Tämän osion kahdessa viimeisessä artikkelissa esitellään ammatillisen opettajankoulutuksen osaamisperustaisia ohjelmia. Ari Jussila, Maija Joensuu ja Outi Rantanen (Tampereen AMK) esittelevät osaamisperustaista opinto-ohjaajankoulutusta. Iiris Happo ja Sirpa Perunka (Oulun AMK) puolestaan osaamisperustaista ammatillista opettajankoulutusta.

Julkaisun neljäs osio koostuu kolmesta artikkelista, joissa kuvataan koko korkeakouluyhteisön pyrkimyksiä rakentaa osaamisperustaista pedagogiikkaa. Taru Konst ja Meiju Keinänen kuvaavat, miten kaikille yhteistä osaamista määritellään, kehitetään ja arvioidaan Turun ammattikorkeakoulussa. Elina Iloranta ja Alisa Petterson esittelevät Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Work & Study –toimintamallia työn opinnollistamisessa. Kolmanneksi Sanna Kivimäki, Eila Pajarre ja Sara Selänne esittelevät puolestaan yhteisiä osaamisia Tampereen korkeakouluyhteisön tutkinnoissa.

Oulussa 30.9.2019

Alaniska Hanna, Keurulainen Harri ja Tauriainen Tiia-Mariia

Onpa huomenna -tarina ja sanasto osaamisperustaisesta korkeakoulupolusta

Alaniska Hanna, Tauriainen Tiia-Mariia

Tämä ei ole tarina, jossa katsomme taaksepäin, vaan tämä on kertomus huomisesta. Kerromme tarinan tulevaisuuden korkeakouluopiskelijan osaamisperustaisesta polusta kolmen kaveruksen kautta. Siksi emme aloita sanoilla ”olipa kerran”, vaan osuvammat sanat ovat ”onpa huomenna”. 

OPISKELIJAN OSAAMISPERUSTAINEN POLKU

Opinnollistaminen osaamisen lähteenä

Koivisto Mikko, Marjanen Päivi

Artikkelin tavoitteena on tehdä näkyväksi henkilökohtainen opinnollistamispolku ja sen tuottama osaaminen. Artikkelissa se kuvataan yhteisöpedagogiopiskelija Mikon tarinaa Humakista apuna käyttäen. Mikon kertomuksessa keskitytään erityisesti osaamistavoitteiden laadintaan ja niiden arviointiin. Pohdinnassa pyritään myös arvioimaan, miten opinnollistamista voitaisiin kehittää eteenpäin.  

OSAAMISPERUSTAISIA OPINTOJAKSOJA

Osaamisperustainen varhaiskasvatusosaaminen – eOppimisen mahdollisuuksia kehittämässä

Juntunen Anne-Leena, Pohjolainen Auli

Artikkeli liittyy Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) tutkinto-ohjelmassa toteutettuun varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan verkko-opintokokonaisuuteen, josta käytetään nimitystä DigiVaka-opinnot (60 op). Artikkelissa kuvataan eOppimisprosessin verkkopedagogista toimintamallia osaamisperustaisuuden näkökulmasta ja erillishaun kautta valittujen sosionomien (AMK) kokemuksia varhaiskasvatusosaamisen kehittymisestä ajalta 2016–2018. 

Osaamisperustaiset opintopolut opetusharjoitteluun

Lehto Siru, Vänskä Kirsti

Artikkelissa kuvataan Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatilliseen opettajankoulutukseen sisältyvää opetusharjoittelua. Opetusharjoittelu sisältyy Oppimisen ohjaaminen -opintojaksoon. Osa opettajankoulutuksen opiskelijoista on toiminut opettajan tehtävissä jo pitkään, osa on vasta aloittanut opettajana. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opetusharjoittelunsa kolmen vaihtoehtoisen polun mukaan. 

Autenttinen, yksilöllinen, verkostoiva ja ajasta ja paikasta riippumaton opintojakso - saavutettava mahdollisuus vai saavuttamaton mahdottomuus?

Meriläinen Merja, Piispanen Maarika

Osaamisperustaisuus, autenttisuus, ubiikit oppimisen ympäristöt, geneeristen taitojen kehittyminen, into ja kyky oppia uutta sekä kehittää ja jakaa osaamista muuttuvissa ympäristöissä – tässä muutama esimerkki pyrkimyksistä, joita eri yliopistot painottavat opetussuunnitelmalinjauksissaan. Sanoista siis tekoihin – mutta miten?

KOULUTUSTEN KEHITTÄMISTÄ OSAAMISPERUSTAISIKSI

Jäykät suuntautumisvaihdot korvattiin joustavilla paketeilla, joista opiskelija rakentaa oman tutkintonsa

Rajakangas Eija

Tradenomiopiskelijat ovat hyvin monimuotoista joukkoa. Monella on jo aikaisempia opintoja tai vahvaa käytännön osaamista liiketalousalan työtehtävistä. Halusimme Oulun ammattikorkeakoulussa uudistaa liiketalouden tradenomitutkinnon niin, että opiskelija voi hyödyntää jo hankkimaansa osaamista tutkintoonsa. 

Vertaisohjaus ja -palaute fysioterapian opinnoissa tähtäävät dialogiin, joka edistää ammatillisen osaamisen rakentumista 

Reunanen Merja A.T., Henttonen Anne

Opetussuunnitelmaan systemaattisesti sisältyvä vertaisohjaus ja vertaistutorointi sekä vertaisarviointi ja -palaute edistävät fysioterapeutin ammatillista osaamista ja ammatti-identiteetin rakentumista. Artikkelissa esitellään opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia hyvistä käytännöistä fysioterapeutti (AMK) -koulutuksessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Savonlinnan kampuksella.

Koneinsinöörejä kouluttamassa – osaamisperustainen oppiminen

Pikkarainen Ari

Lapin Ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 2014 suuren opetussuunnitelma (OPS) uudistuksen, jonka tavoitteena oli luoda kaikille osaamisaloille uusi OPS vuodelle 2017, joka olisi osaamisperustainen ja perusrakenne olisi kaikilla sama. OPS otettiin käyttöön syksyllä 2017 kaikissa koulutuksissa ja se toi mukanaan uudenlaisia tapoja oppia, opettaa, arvioida ja kehittää. Tämä artikkeli kertoo osaamisperustaisen OPS:n toteuttamisesta ja kokemuksista Lapin AMK:n konetekniikan koulutuksessa. 

Opinto-ohjaajaksi osaamisperustaisesti

Jussila Ari, Joensuu Maija, Rantanen Outi

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opinto-ohjaajankoulutuksessa on toteutettu osaamisperustaista opetussuunnitelmaa syksystä 2016 alkaen. Osaamisperustaisuus nostaa koulutuksen keskiöön osaamisen: jokainen opiskelija arvioi nykyistä osaamistaan suhteessa opetussuunnitelmassa kuvattuihin osaamisvaatimuksiin sekä suunnittelee osaamisen lisäämistä ja osoittamista henkilökohtaisen suunnitelman mukaan.

Osaamisperustainen opettajankoulutus Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa  

Happo Iiris, Perunka Sirpa 

Osaamisperustaisessa opiskelussa Oulun ammatillisessa opettajankoulutuksessa toteutuu opiskelijan osallisuus sekä vapaus ja vastuu oman opintopolun suunnittelussa ja toteutuksessa. Näiden toteutumista tuetaan minimoimalla koulutukseen liittyviä reunaehtoja. Opinnot henkilökohtaistetaan, opintojen aikaan ja paikkaan sitoutumaton toteutus mahdollistetaan ja opiskelijan osallisuus oman opintopolkunsa suunnitteluun ja toteutukseen varmistetaan. 

KOHTI OSAAMISPERUSTAISTA KORKEAKOULUA

Oman osaamisen asiantuntijaksi – miten kaikille yhteistä osaamista määritellään, kehitetään ja arvioidaan Turun ammattikorkeakoulussa?

Konst Taru, Keinänen Meiju

Innovaatiokompetenssit ovat kaikille aloille yhteisiä tulevaisuuden työelämätaitoja. Turun ammattikorkeakoulussa niiden kehittymistä arvioidaan koko tutkinnon ajan, jotta opiskelijasta tulee oman osaamisensa asiantuntija, joka tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa. Mutta miten kehittää ja arvioida toimintaa ja käyttäytymistä, kuten kriittistä ajattelukykyä tai aloitteellisuutta? 

Osaaminen ratkaisee – Haaga-Helian Work & Study luonteva tapa yhdistää teorian ja käytännön

Iloranta Elina, Pettersson Alisa

Näyttöpäivässä näytettävä osaaminen voi kertyä palkkatyön lisäksi myös yrittäjyydessä, vapaaehtoistyössä tai harrastustoiminnassa. Osaamisen ei tarvitse olla hankittuna korkeakouluun saavuttaessa vaan opintoja voi myös suorittaa suunnitelmallisesti työssä oppien koko opintojen ajan. Tällöin arviointiin on hyvä saada mukaan myös työelämän näkökulma. 

Yhteiset osaamiset Tampereen korkeakouluyhteisön tutkinnoissa - mitä ne ovat ja miten niiden saavuttamista tuetaan opetussuunnitelmatyössä?

Pajarre Eila, Kivimäki Sanna, Selänne Sara

Tampereen korkeakouluyhteisössä määriteltiin kaikille tutkinnoille yhteiset osaamistavoitteet vuonna 2018. Yhteiset osaamistavoitteet sisällytetään tutkintoihin osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön kautta. Opettajille tarjotaan työn tueksi muun muassa osaamisperustaisuustyöpajoja sekä osaamisperustaisen opetuksen verkkokurssi, jonka materiaalit ovat saatavilla myös itseopiskelua varten.

Lähteet

Uusimmat artikkelit