Minne matka, kulttuurituottaminen? Pohjoinen näkökulma kulttuurituottamiseen nyt ja tulevaisuudessa
Metatiedot
Nimeke: Minne matka, kulttuurituottaminen? Pohjoinen näkökulma kulttuurituottamiseen nyt ja tulevaisuudessa
Tekijä: Isomursu Pekka; Hoppu Petri; Wallenius Daniel (toim.)
Aihe, asiasanat: kulttuuri, kulttuuriala, kulttuuritapahtumat, kulttuurituottajat, taideala, tapahtumatuotanto, tuottajat, tuottaminen, yrittäjyys, Lappi, Pohjois-Suomi
Tiivistelmä: Julkaisussa selvitetään, mitä kulttuurituottaminen (Pohjois-) Suomessa on tänä päivänä ja tulevaisuudessa.
Mikä on kulttuurituottaja? -luvun alussa pohditaan kulttuurituottajan työnkuvaa, joka tilanteesta riippuen voi vaihdella hyvinkin suuresti. Terminologiakaan ei ole vakiintunutta. Kulttuurialan tuottajaa ei välttämättä kutsuta kulttuurituottajaksi. Tuottajan työn moninaisia muotoja nyt ja tulevaisuudessa tarkastellaan muun muassa kirjallisuuden sekä kyselyihin ja haastatteluihin pohjautuvien esimerkkien kautta. Vaadittavien taitojen ja työn luonteen pohdinnan
lisäksi tuottajan työtä tarkastellaan myös hieman teoreettisemmin erilaisten osaamismallien muodossa. Luvun päätteeksi tarkastellaan tuottajan työn taloudellisia näkökulmia, kuten rahoitusta ja palkkausta. Lisäksi pohditaan tuottajan ammattinimikkeen arvostusta.
Luvussa 3 siirrytään ajankohtaisiin arvoihin ja ilmiöihin. Viime aikoina monikulttuurisuus on noussut hyvin vahvasti mukaan päivittäiseen yleiseen keskusteluun. Luvussa tarkastellaankin laajasti monikulttuurisen toiminnan ulottuvuuksia, edellytyksiä ja merkitystä. Muita luvussa esille nousevia, kulttuurin kentällä vahvasti esillä olevia ja yhä vahvistuvia ilmiöitä ovat elämyksellisyys ja tarinallisuus.
Yhä useampi kulttuurituottaja ei voi enää toimia pelkästään kulttuurin parissa, vaan toiminta on monialaista ja kulttuuri on mukana yhtenä elementtinä. Pohjoisen näkökulman hengessä on luvussa 4 perehdytty monipuolisesti Lapin kulttuurimatkailuun.
Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
Aikamääre: Julkaistu 2017-09-22
Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-149-4
Kieli: suomi
ISBN: 978-951-597-149-4
Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut
Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Näin viittaat tähän julkaisuun
Isomursu, P., Hoppu, P. & Wallenius, D. (toim.) 2017. Minne matka, kulttuurituottaminen? Pohjoinen näkökulma kulttuurituottamiseen nyt ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 28. Hakupäivä 25.4.2024. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-149-4.
Julkaisun päämääränä on ymmärtää, mihin kulttuurituottaminen on matkalla. Mitä se on nyt ja mitä se on tulevaisuudessa, vaikkapa vuonna 2021? Miten maailma ympärillämme muuttuu ja miten se vaikuttaa kulttuurituottamiseen? Mikä on nyt ja tulevaisuudessa tuottamisen ydintä? Mitä arvoja, ilmiöitä ja trendejä on nähtävissä? Perehdyimme monipuolisesti aiheesta jo löytyvään kirjalliseen materiaaliin ja jatkoimme siitä eteenpäin muun muassa erilaisilla kyselyillä, haastatteluilla ja omalla pohdinnalla.
Esipuhe
Julkaisu on syntynyt Oulun ammattikorkeakoulun ensimmäisen kulttuurialan master-opiskelijaryhmän ja opettajien yhteistyönä. Kulttuurituottamisen ja luovan talouden (YAMK) tutkinto-ohjelma käynnistyi 22 opiskelijan voimin syksyllä 2016. Kukin opiskelija syventyi yksin tai ryhmänä häntä itseään kiinnostaviin teemoihin. Lopputuloksena syntyi tämä julkaisu.
Oulun ammattikorkeakoulun alueellisen vaikuttamisen hengessä kirjoittajat ovat tuoneet esille myös pohjoista näkökulmaa, joskin havainnot ovat pääosin yleispäteviä ja hyödyllisiä eteläisemmällekin kulttuurituottamisesta kiinnostuneelle lukijalle.
Tekstiä ovat kirjoittaneet Minna Akimo, Jari Asukas, Noora Dahmane, Pauliina Eronen, Jarkko Halunen, Katariina Hiukka, Hanna Jakku, Toni Jakku-Hiivala, Aki Karjalainen, Heli Kaverinen, Milla-Maija Kemppainen, Mira Kolanen, Liisa Kontturi-Paasikko, Anna Litewka-Anttolainen, Susanna Luonua-Ojalehto, Kirsi Ojanen, Jukka Pietilä, Hilkka Suomalainen, Henri Turunen, Riikka Vitikka ja Daniel Wallenius. Työn ohjaajina ovat toimineet Petri Hoppu ja Pekka Isomursu. He ovat myös vastanneet julkaisun toimittamisesta yhdessä Daniel Walleniuksen kanssa.
Uskomme, että julkaisu on antoisaa luettavaa kaikille kulttuurialan toimijoille, sillä tuottajan työ koskettaa tavalla tai toisella heitä kaikkia.
Antoisia lukuhetkiä!
Oulussa 22.9.2017
Tekijät
1. JOHDANTO
Julkaisussa luodaan katsaus siihen, mitä kulttuurituottaminen (Pohjois-)Suomessa on tänä päivänä ja tulevaisuudessa.
Julkaisu lähtee liikkeelle kulttuurituottajasta toimijana, kohteena ja kehittäjänä. Luvun 2 alussa pohditaan kulttuurituottajan työnkuvaa, joka tilanteesta riippuen voi vaihdella hyvinkin suuresti. Terminologiakaan ei ole vakiintunutta. Kulttuurialan tuottajaa ei välttämättä kutsuta kulttuurituottajaksi tai edes tuottajaksi. Tuottajan työn moninaisia muotoja nyt ja tulevaisuudessa tarkastellaan muun muassa kirjallisuuden sekä kyselyihin ja haastatteluihin pohjautuvien esimerkkien kautta. Vaadittavien taitojen ja työn luonteen pohdinnan lisäksi tuottajan työtä tarkastellaan myös hieman teoreettisemmin erilaisten osaamismallien muodossa.
Luvun 2 päätteeksi tarkastellaan tuottajan työn taloudellisia näkökulmia, kuten rahoitusta ja palkkausta. Lisäksi pohditaan tuottajan ammattinimikkeen arvostusta.
Luvussa 3 siirrytään ajankohtaisiin arvoihin ja ilmiöihin. Globalisoituvassa, muuttuvassa ja myös mullistuvassa maailmassa monikulttuurisuus on noussut hyvin vahvasti mukaan päivittäiseen yleiseen keskusteluun. Luvussa tarkastellaankin laajasti monikulttuurisen toiminnan ulottuvuuksia, edellytyksiä ja merkitystä. Muita luvussa 3 esille nousevia, kulttuurin kentällä vahvasti esillä olevia ja yhä vahvistuvia ilmiöitä ovat elämyksellisyys ja tarinallisuus.
Yhä useampi kulttuurituottaja ei voi enää toimia pelkästään kulttuurin parissa, vaan toiminta on monialaista ja kulttuuri on mukana yhtenä elementtinä. Pohjoisen näkökulman hengessä on luvun 3 lopuksi perehdytty erilaisista näkökulmista Lapin kulttuurimatkailuun.
Luvussa 4 pohdimme vielä lyhyesti avoimeksi jääneitä kysymyksiä ja sitä, mihin suuntaan tätä selvitystyötä kannattaa jatkaa tulevaisuudessa.
Kuva: Pekka Isomursu
2. (KULTTUURI)TUOTTAJAN TYÖ
”Käytän termiä kulttuurituottaja yleisnimikkeenä joukolle ammattiryhmiä,joiden ammatillinen toiminta keskittyy taiteilijan tai kulttuurisisällön luojan ja kuluttajan väliin. Toimintaan kuuluu esimerkiksi tuotteistamista, konseptointia, markkinointiviestintää ja jakelua. Työn saattaa hoitaa yksi kulttuurituottaja tai laajempi projektitiimi, jossa eri tuotannollisia rooleja hoitavat eri henkilöt. Tällaisia kulttuurituotannon ammattilaisia on esimerkiksi kulttuurisihteerien, tapahtumatuottajien, agenttien, kuraattorien ja promoottorien joukossa.”
Edellä oleva sitaatti Katri Halosen väitöskirjasta ”Kulttuurituottajat taiteen ja talouden risteyskohdassa” Halonen, K. 2011. Kulttuurituottajat taiteen ja talouden risteyskohdassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. kuvaa hyvin kulttuurituottaja- termin monia ulottuvuuksia ja sitä, miten valtavasti tuottajien työnkuvat voivat erota toisistaan. Kulttuurituottaja on ammattinimikkeenä kaikkea muuta kuin itsestään selvä.
Halonen kirjoittaa siitä, miten kulttuurituottajien työtehtävät sijoittuvat taiteen ja talouden välisten arvomaailmojen risteyskohtaan, kun työskennellään yleisön ja taiteilijan toiveiden, halujen ja haaveiden välimaastossa.
Tässä luvussa tarkastelemme kulttuurituottajan työtä eri näkökulmista. Kappaleessa 2.1. on haastateltu henkilöitä, joiden työ sijoittuu taiteen ja sisällön sekä yleisön väliin, ja jotka toimivat kulttuurin ja luovien alojen sektoreilla. Tällaisten henkilöiden tehtävät, niiden tavoitteet ja positiot voivat olla hyvinkin erilaisia. Kappaleissa 2.2.-2.5. tarkastellaan tuottajalta vaadittuja taitoja nyt ja tulevaisuudessa. Kappaleissa 2.6.-2.9. syvennytään taloudellisiin näkökulmiin ja lopuksi pohditaan vielä kulttuurituottajan ammattinimikkeen arvostusta.
2.1. Neljä näkökulmaa tuottajuuteen
Kolanen Mira, Eronen Pauliina, Jakku-Hiivala Toni, Karjalainen Aki
Neljä ammattilaista kertoo kulttuurituottamisen työnkuvasta, mediatuottamisen tulevaisuudesta, yhteistyöstä alan toimijoiden kesken sekä kuraattorin roolista taiteen ja yleisön välissä.
2.2. Tulevaisuuden osaaja
Hiukka Katariina, Kemppainen Milla-Maija, Luonua-Ojalehto Susanna
Millaista osaamista kulttuurialan osaajalta tulevaisuudessa vaaditaan? Tulevaisuudessa tärkeimpinä asioina tuottajan työnkuvaan liittyen esille nousi rahoituksen hankinta, verkostoituminen, laaja-alaisen projektinhallinnan tietotaito, budjetoinnin osaaminen sekä sopimus- ja tekijänoikeudelliset asiat.
2.3. Koulutus- ja työnkuva
Kaverinen Heli, Ojanen Kirsi, Wallenius Daniel
Selvitimme kulttuurituottajien koulutuksen ja työnkuvan haasteita kirjallisuusselvityksellä ja haastattelemalla anonyymisti neljää työuransa eri vaiheessa olevaa tapahtuma- tai kulttuurituotannon ammattilaista.
2.4. Tuottajan yrittäjäosaaminen - yrittäjän tuottajaosaaminen
Asukas Jari, Turunen Henri, Kontturi-Paasikko Liisa
Tuottajan työ näyttäytyy kentällä moninaisena ja tuottaja tarvitsee monenlaisia taitoja. Tuottajan nimikkeellä työskentelevät toimivat useimmiten joko julkisen sektorin tai kolmannen sektorin palveluksessa hoitaen palkkaa maksavan tahon toimeksiannosta hanketoimintaan, tapahtumatuotantoon tms. liittyviä tehtäviä. Toisaalta tuottajiksi voidaan katsoa myös...
2.5. Tuottaja moniosaaja
Kemppainen Milla-Maija, Isomursu Pekka
Kulttuurituottaja joutuu työkseen viemään eteenpäin projekteja, joissa yhdistyy osaamista erittäin laaja-alaisesti, luovasta työstä vaikkapa taloushallintoon. Mukana on henkilöitä hyvin erilaisilla osaamisprofiileilla. T-mallin mukainen osaaminen lienee perusedellytys nykypäivän tuottajalle, mutta laaja-alaiselle Pii-, M- ja kampamallin osaamiselle on yhä suurempi tarve.
2.6. Tuottaja kirstunvartijana
Kaverinen Heli, Ojanen Kirsi, Wallenius Daniel
Selvitimme tuottajan roolia kirstunvartijana kirjallisuusselvityksen lisäksi haastattelemalla anonyymisti neljää työuransa eri vaiheessa olevaa tapahtuma- tai kulttuurituotannon ammattilaista.
2.7. Luovien alojen yritysten rahoitus
Turunen Henri
Luovien alojen yrityksistä 43 % oli hakenut julkista rahoitusta toiminnalleen. Oulun seudun luovien alojen yritysten suhdetta julkiseen rahoitukseen selvitettiin kyselyllä.
2.8. Mahdollistaja vai ankeuttaja: hankerahoitus kulttuurialan muokkaajana
Vitikka Riikka, Jakku Hanna
Tahto kulttuuri- ja luovien alojen kehittämiseen on Pohjois-Pohjanmaalla vahva. Maakunnassa on tehty vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma yhteistyössä alueen viranomaistahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Ohjelman mukaan Oulu on luovan talouden toinen valtakunnan keskus. Hankerahoitus nähdään usein kulttuurialan toimijoiden keskuudessa kuitenkin haastavana ja tuntemattomana rahoitusmuotona.
2.9. Palkkaus ja ammattinimikkeen arvostus
Luonua-Ojalehto Susanna, Hiukka Katariina, Kemppainen Milla-Maija
Tutkimme olemassa olevan tutkimusaineiston pohjalta kulttuurituottajan, tradenomin ja yhteisöpedagogin palkkausta, palkkauksen perusteita ja työllistymisastetta. Näiden kaikkien ammattien edustajat työskentelevät osaksi samankaltaisissa vastuullisissa tehtävissä yrityksissä, yrittäjinä sekä julkisella ja 3. sektorilla. Heidän tehtävänsä vaihtelevat asiantuntijatehtävistä erityisasiantuntija- ja johtotehtäviin.
3. ARVOJA JA ILMIÖITÄ
3.1. Monikulttuurisen kulttuuritoiminnan ulottuvuudet
Litewka-Anttolainen Anna
Monikulttuurisen kulttuuritoiminnan ulottuvuuksiin liittyy monta haastetta, jotka kuuluvat kulttuurituottajien ammattikuvaan sekä osaamisalueisiin. Haastatteluissa monikulttuuristen tapahtumien järjestäjien ja aiheen parissa työskentelevien ihmisten kanssa selvisti, millä tavalla he suhtautuvat monikulttuurisen kulttuuritoiminnan haasteisin.
3.2. Elämyksellisyys ja tarinallistaminen
Halunen Jarkko, Dahmane Noora, Pietilä Jukka
Elämyksellisyyden merkitys tapahtumien keskeisenä vetovoimatekijänä on kasvanut 2000-luvulla kohisten. Perinteinen peltofestivaali kaljakarsinoineen ei enää riitä parempaan palvelutasoon ja wow-efekteihin totuttautuneelle kuluttajalle. Rajatuille ja tiedostaville kohderyhmille suunnatut boutique-festivaalit ovat kasvattaneet suosiotaan ja personoitu asiakaskokemus yhdistettynä elämyksiin nousee esiin tapahtuma-ammattilaisten trendimittareissa.
3.3. Lapin kulttuurimatkailu
Akimo Minna, Suomalainen Hilkka
Matkailun merkitys Lapille on kiistaton. Lapissa alan työllistävä vaikutus on noin 5 000 henkilötyövuotta. Lapin matkailu nojaa pohjoiseen, arktiseen luontoon, lappilaisuuteen, elämyksiin, hiihtokeskuksiin, joulumaailman tarjoamiseen sekä viimeisimpänä trendinä revontuliin. Kulttuurimatkailu on vain osa lappilaista matkailuelinkeinoa. Tässä kirjoituksessa kulttuurimatkailuksi käsitetään sellainen matkailu, jossa yhdistyy jokin tapahtuma, festivaali tai muu kulttuurielämyksiä tuottava asia.
4. LOPPUSANAT
Tämä julkaisu oli kunnianhimoinen tavoite toteutettavaksi yhtenä osana viiden opintopisteen laajuista opintojaksoa Kulttuurituottamisen ja luovan talouden Yamk-opinnoissa Oulun ammattikorkeakoulussa. Kun jokainen kirjoittaja perehtyi aiheeseen näkökulmasta, jonka koki henkilökohtaisesti tärkeäksi, oli tekijäkaarti erittäin motivoitunutta. Voimmekin hyvin mielin todeta, että lopputulos ylittää odotukset niin sisällön laajuudessa kuin sen syvyydessä.
Kulttuurin kenttä ja kulttuurituottajan rooli ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, joten työtä voisi jatkaa loputtomiin. Todennäköisesti päivitämmekin työtä uuden julkaisun muodossa, kun uudet Kulttuurituottamisen ja luovan talouden opiskelijat aloittavat syksyllä 2018. Seuraavassa on koottuna ajatuksia niistä teemoista, joihin tuolloin voitaisiin kiinnittää erityistä huomiota.
Selvityksessä nousi tärkeänä teemana esille tapahtumien yhteiskehittely yleisön kanssa. Aihetta sivuttiin luvussa Arvot ja ilmiöt, mutta tarkempi paneutuminen yhteiskehittelyn menetelmiin, mahdollisuuksiin ja nykyisiin toteutuksiin olisi paikallaan. Aiheesta löytyy jo mielenkiintoista tietoa esimerkiksi Matikaisen ja Villin Matikainen, J. & Villi, M. 2015. Aktiivinen yleisö? Tutkimus yleisön asenteista sisällön tuottamista ja jakelua sekä verkossa osallistumista kohtaan. Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos. Helsinki. Hakupäivä 1.4.2017. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/156563 julkaisussa ”Aktiivinen yleisö? Tutkimus yleisön asenteista sisällön tuottamista ja jakelua sekä verkossa osallistumista kohtaan”.
Kestävän kehityksen merkitystä ei tule väheksyä myöskään kulttuurialalla ja esimerkiksi kulttuurimatkailussa se on noussut yhä tärkeämpään rooliin. Kestävä kehitys on luonteva osa myös elämystaloutta. Elämystalouden ja muodonmuutostalouden asiakkaille tarjoama hyvä fiilis ja ”parempi minä” tuotteena suorastaan vaativat, että kestävä kehitys on osana myytyä kokemusta.
Julkaisussa perehdyttiin myös kulttuurimatkailuun Lapissa. Kulttuurimatkailun tilanteesta laajemmin Suomessa tuonee mielenkiintoista uutta tietoa Luova Matka -hanke VisitFinland. 2016. Luova matka -hanke. Hakupäivä 1.4.2017. http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat/kulttuurimatkailu-culture-finland/luova-matka-toimenpiteet-ja-tapahtumat/, joka tuo yhteen luovien alojen ja matkailun toimijat kulttuurimatkailun vauhdittamiseksi. Tämä kulttuurimatkailun kansainvälistä liiketoimintaa kehittävä valtakunnallinen hanke toteutetaan vuosina 2015-2018. Hanke rahoitetaan Hämeen ELY-keskuksen myöntämänä ESR – Luovaa osaamista -ohjelmasta.
Julkaisussa käsitellään myös kulttuurituottajan tulevaisuuden osaamistarpeita. Koska ala on jatkuvassa muutoksessa, osaamistarpeiden jatkuva seuraaminen ja päivittäminen on tarpeen. Myös ansaintalogiikat kehittyvät ja muuttuvat. Luovan Suomen raporttiin Case Book – tarinoita luovasta taloudesta Suntola, S., Matilainen, K. & Reijonen, I. 2015. Tarinoita luovasta taloudesta – CASEBOOK, 2015. Luova Suomi, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu. Helsinki. on kerätty mielenkiintoisia tarinoita, jotka käsittelevät em. aiheita.
Moni kulttuurialan tuottaja toimii yrittäjänä joko vapaasta tahdostaan tai nk. pakkoyrittäjänä. Tämä trendi vahvistuu tulevaisuudessa Halonen, K. & Teye, O. 2011. Kulttuuri kannattelee. Takulaisten näkemyksiä kulttuurituotannon tulevaisuudesta. Metropolia-ammattikorkeakoulu. Helsinki. Hakupäivä 1.4.2017. http://tuottaja2020.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/katalysoi/3_Kulttuuri_kannattelee_HalonenTeye_WEB.pdf. Luovan alan ja yrittäjyyden haasteita olisi syytä selvittää tarkemmin. Mielenkiintoisia tekstejä aiheesta ovat esimerkiksi Timo Suutarin Kulttuuriyrittäjyyden kehittäminen ja luovien alojen klusteroituminen kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa Suutari, T. 2007. Kulttuuriyrittäjyyden kehittäminen ja luovien alojen klusteroituminen kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Helsinki. Hakupäivä 1.4.2017. http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja22.pdf, Veli-Matti Karppisen Uusia tuulia kulttuuriyrittäjyyteen Karppinen, V.-M. 2012 Uusia tuulia kulttuuriyrittäjyyteen. Hakupäivä 1.4.2017, http://www.kainuunsitoutumattomat.fi/?page=202&child=245, ja Ulla Maria Hoikkalan artikkeli ”Sisältöä vai liiketoimintaa: Ikkuna auki uusille ajatuksille kulttuuriyrittäjyyteen” Hoikkala, U.-M. 2014. Sisältöä vai liiketoimintaa: Ikkuna auki uusille ajatuksille kulttuuriyrittäjyyteen. Toisin sanoen –verkkojulkaisu. Hakupäivä 1.4.2017. http://www.toisinsanoen.fi/artikkelit/yrittaejyys/2014/04/sisaeltoeae-vai-liiketoimintaa..
Maailma ei ole valmis paikka, selvittämistä ja kehittämistä riittää kulttuurialallakin.
Hyvä niin.
Kuva: Pekka Isomursu
Julkaisun kuvat: Pekka Isomursu ja Pixabay
Sisällysluettelo
