Mistä koostuvat tosimiehen eväät? : Hyvän työaikaisen syömisen edistäminen
Tuikkanen, Riitta; Mäkeläinen, Paula (2016)
Tuikkanen, Riitta
Mäkeläinen, Paula
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-552-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-552-4
Tiivistelmä
Hyvä ravitsemustila on yksi ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kulmakivi. Yhteiskunta osallistuu terveyden edistämiseen luomalla ihmisten terveellistä syömistä ja aktiivista elämäntyyliä tukevia ympäristöjä ja olosuhteita.
Ravitsemuskasvatus on osa terveyden edistämistä. Terveyden ja hyvän syömisen edistäminen todentuu käytännössä kouluissa, työpaikoilla ja muissa ihmisten toimintaympäristöissä. Suomessa eri-ikäiset ihmiset syövät arkipäivinä usein ”ulkona” käyttäen julkisten tai yksityisten ravintoloiden palveluita esimerkiksi työpaikoilla. Työpaikoilla ja siellä järjestettävillä ruokapalveluilla on siis oma tärkeä roolinsa terveyden edistämisen ympäristönä ja suomalaisten ravitsemuskasvattajina.
Tässä julkaisussa haluamme herättää keskustelua duunarityöpaikkojen ja työpaikkojen ruokapalvelujen roolista suomalaisten hyvän syömisen edistämisessä. Työikäisten hyvän syömisen edistämiseen tarvitaan uudenlaisia menetelmiä, sillä perinteinen ravitsemuskasvatus ei ole tuonut pysyviä muutoksia syömistottumuksiin. Palvelumuotoilu ja sosiaalinen markkinointi ovat toimintatapoja, joita on hyödynnetty terveyskasvatuksessa. Menetelmät ohjaavat toimimaan asiakaslähtöisesti ja monialaisesti ja ne ovat tuoneet uudenlaista lähestymistapaa niin hyvinvointia edistävien palveluiden kuin terveyskasvatuksen kehittämiseen. Menetelmiä on sovellettu vähän ravitsemuskasvatukseen.
Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen syöminen paremmaksi -hankkeessa (jatkossa Äijätiimihanke) kokeilimme hyvän syömisen edistämisessä vielä vähän käytettyjä menetelmiä: palvelumuotoilua ja sosiaalista markkinointia. Ajatuksena oli, että monialaisissa tiimeissä ja muotoilun ja markkinoinnin ideoita testaten eri alojen käytännön toimijat ja asiantuntijat oppivat toisiltaan, ja tuloksena syntyy parhaimmillaan aivan uusia ideoita ja innovaatioita työmiesten hyvän syömisen edistämiseen.
Hankkeen käytännöllisenä tavoitteena oli kehittää työmiesten työaikaista syömistä. Pilottihankkeen ideana oli testata menetelmiä ja toimintatapoja, joissa miehet saivat vaikuttaa omaan työaikaiseen syömiseensä. Toiminnasta haluttiin asiakaslähtöistä. Hyvän syömisen ja sitä tukevien palvelujen suunnitteluun otettiin mukaan eri alojen toimijoita ja heidän näkemyksiään asiakasta unohtamatta. Eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöllä ihmisen syömiskäyttäytymistä ja siihen vaikuttamista voidaan tarkastella useista eri näkökulmista.
Tässä raportissa kuvataan, millaisia kokemuksia menetelmistä ja niiden käytöstä työaikaisen syömisen kehittämisessä saatiin. Terveyttä edistävästä syömisestä käytetään jatkossa käsitettä hyvä syöminen. Raportin ensimmäisessä osassa pohditaan sitä, miksi työpaikoilla tapahtuvaan ravitsemuskasvatukseen tarvitaan uusia menetelmiä, esitellään lyhyesti sosiaalisen markkinoinnin ja palvelumuotoilun periaatteita sekä esitetään, miten menetelmiä voisi yhdessä hyödyntää työaikaisen syömisen edistämiseen. Raportin osassa 2 kuvataan, miten sosiaalista markkinointia on hyödynnetty terveyden edistämisessä ja osassa 3, miten palvelumuotoilua on hyödynnetty terveyden edistämisessä ja hyvän syömisen edistämisessä. Raportin osassa 4 kuvataan, miten Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen
syöminen paremmaksi -hankkeessa hyödynnettiin sosiaalista markkinointia ja palvelumuotoilua. Käytännön esimerkit ja osassa 5 esitetyt jatkokehitysideat ja suositukset pohjautuvat hankkeen tuloksiin ja hankkeen aikana opittuun. Äijätiimihanke oli pilottihanke, jota rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Terveyden edistämisen määrärahalla. Hanke toteutettiin Etelä-Savossa vuosina 2014 - 2016. Kohderyhmänä olivat työntekijäasteista työtä tekevät miehet eli ”duunarimiehet”.
Ravitsemuskasvatus on osa terveyden edistämistä. Terveyden ja hyvän syömisen edistäminen todentuu käytännössä kouluissa, työpaikoilla ja muissa ihmisten toimintaympäristöissä. Suomessa eri-ikäiset ihmiset syövät arkipäivinä usein ”ulkona” käyttäen julkisten tai yksityisten ravintoloiden palveluita esimerkiksi työpaikoilla. Työpaikoilla ja siellä järjestettävillä ruokapalveluilla on siis oma tärkeä roolinsa terveyden edistämisen ympäristönä ja suomalaisten ravitsemuskasvattajina.
Tässä julkaisussa haluamme herättää keskustelua duunarityöpaikkojen ja työpaikkojen ruokapalvelujen roolista suomalaisten hyvän syömisen edistämisessä. Työikäisten hyvän syömisen edistämiseen tarvitaan uudenlaisia menetelmiä, sillä perinteinen ravitsemuskasvatus ei ole tuonut pysyviä muutoksia syömistottumuksiin. Palvelumuotoilu ja sosiaalinen markkinointi ovat toimintatapoja, joita on hyödynnetty terveyskasvatuksessa. Menetelmät ohjaavat toimimaan asiakaslähtöisesti ja monialaisesti ja ne ovat tuoneet uudenlaista lähestymistapaa niin hyvinvointia edistävien palveluiden kuin terveyskasvatuksen kehittämiseen. Menetelmiä on sovellettu vähän ravitsemuskasvatukseen.
Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen syöminen paremmaksi -hankkeessa (jatkossa Äijätiimihanke) kokeilimme hyvän syömisen edistämisessä vielä vähän käytettyjä menetelmiä: palvelumuotoilua ja sosiaalista markkinointia. Ajatuksena oli, että monialaisissa tiimeissä ja muotoilun ja markkinoinnin ideoita testaten eri alojen käytännön toimijat ja asiantuntijat oppivat toisiltaan, ja tuloksena syntyy parhaimmillaan aivan uusia ideoita ja innovaatioita työmiesten hyvän syömisen edistämiseen.
Hankkeen käytännöllisenä tavoitteena oli kehittää työmiesten työaikaista syömistä. Pilottihankkeen ideana oli testata menetelmiä ja toimintatapoja, joissa miehet saivat vaikuttaa omaan työaikaiseen syömiseensä. Toiminnasta haluttiin asiakaslähtöistä. Hyvän syömisen ja sitä tukevien palvelujen suunnitteluun otettiin mukaan eri alojen toimijoita ja heidän näkemyksiään asiakasta unohtamatta. Eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöllä ihmisen syömiskäyttäytymistä ja siihen vaikuttamista voidaan tarkastella useista eri näkökulmista.
Tässä raportissa kuvataan, millaisia kokemuksia menetelmistä ja niiden käytöstä työaikaisen syömisen kehittämisessä saatiin. Terveyttä edistävästä syömisestä käytetään jatkossa käsitettä hyvä syöminen. Raportin ensimmäisessä osassa pohditaan sitä, miksi työpaikoilla tapahtuvaan ravitsemuskasvatukseen tarvitaan uusia menetelmiä, esitellään lyhyesti sosiaalisen markkinoinnin ja palvelumuotoilun periaatteita sekä esitetään, miten menetelmiä voisi yhdessä hyödyntää työaikaisen syömisen edistämiseen. Raportin osassa 2 kuvataan, miten sosiaalista markkinointia on hyödynnetty terveyden edistämisessä ja osassa 3, miten palvelumuotoilua on hyödynnetty terveyden edistämisessä ja hyvän syömisen edistämisessä. Raportin osassa 4 kuvataan, miten Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen
syöminen paremmaksi -hankkeessa hyödynnettiin sosiaalista markkinointia ja palvelumuotoilua. Käytännön esimerkit ja osassa 5 esitetyt jatkokehitysideat ja suositukset pohjautuvat hankkeen tuloksiin ja hankkeen aikana opittuun. Äijätiimihanke oli pilottihanke, jota rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Terveyden edistämisen määrärahalla. Hanke toteutettiin Etelä-Savossa vuosina 2014 - 2016. Kohderyhmänä olivat työntekijäasteista työtä tekevät miehet eli ”duunarimiehet”.