Luontohoivan asiakasvaikutukset
Johanna, Hirvonen (2014)
Johanna, Hirvonen
Editoija
Johanna Hirvonen
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-413-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-413-8
Tiivistelmä
Kautta aikojen luonnon yhteyttä ihmisten hyvinvointiin on enemmän tai vähemmän tietoisesti ylläpidetty ja vahvistettu ammatillisen hoivan, hoidon ja kasvatustyön osana. Tämän yhteyden vahvistaminen on perustunut näkemykseen luonnon myönteisistä vaikutuksista yksilöiden hyvinvointiin. Viime vuosien aikana luontolähtöisten palvelukonseptien kehittäminen ja tutkimustyö on kansainvälisten esimerkkien myötä vauhdittunut myös Suomessa. Tästä osoituksena ovat eri puolella maata käynnistyneet kymmenet tutkimus- ja kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on luontoympäristöjen käyttöönoton edistäminen hyvinvointipalveluissa.
Vielä ilman vakiintunutta suomennosta oleva green care -käsite näyttää yleistyneen luontolähtöisen/-avusteisen toiminnan kuvaamisessa. Tosin myös muita käsitteitä (esimerkiksi vihreä hoiva, luontohoiva) sovelletaan. Tässä julkaisussa käytetään käsitteitä luontohoiva ja luontoavusteinen toiminta. Luontohoivalla tarkoitetaan luontoelementtejä hyödyntävää hoito-, hoiva- ja kuntoutustoimintaa, jossa korostuvat asiakastyön menetelmällisyys, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Luontoavusteinen ja -lähtöinen toiminta on laajempi käsite, joka voi ammatillisen hoivan, hoidon ja kuntoutuksen lisäksi sisältää monenlaista omaehtoista virkistäytymistä, voimaa ja elpymistä tarjoavaa luontotoimintaa. Luontolähtöiseen toimintaan liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä yhtenä tavoitteena onkin luoda yhtenäistä tietoperustaa ja käsitteistöä luontolähtöiselle ammatilliselle ja tavoitteelliselle toiminnalle niin sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluiden kuin myös muiden hyvinvointipalvelujen tuottamisessa.
Mikkelin ammattikorkeakoulun hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa luontoympäristöjen hyödyntämiseen hyvinvointipalveluiden tuottamisessa on panostettu useiden vuosien ajan. Vuoden 2010 elokuussa käynnistyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston Ruralia- instituutin yhteinen esiselvityshanke Green Care -palvelutoiminnan mahdollisuudet Etelä- Savossa. Jatkona esiselvityshankkeelle toteutettiin 1.11.2011—30.9.2014 ESR-rahoitteinen LUONTOHOIVA - palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savon alueella -hanke, jossa Mikkelin ammattikorkeakoulun lisäksi osatoteuttajina olivat Helsingin yliopiston Ruralia- instituutti ja ProAgria Etelä-Savo.
Osana Mikkelin ammattikorkeakoulun (jatkossa Mamk) hallinnoimaa Luontohoiva – palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savossa -hanketta (jatkossa Luontohoiva-hanke) toteutettiin siakasvaikutusten arviointi. Asiakasvaikutusten arvioinnin tavoitteena oli selvittää hankkeeseen osallistuneiden hyvinvointialan yrittäjien asiakastyössään hyödyntämän luontolähtöisen toiminnan hyvinvointivaikutuksia. Arvioinnissa näkökulmana oli erityisesti luontolähtöisten menetelmien hyödyntäminen asiakkaiden kuntoutumisen tukena.
Raportissa kuvataan hankkeessa toteutetun asiakasvaikutusten arvioinnin viitekehys, käytännön toteutuksen vaiheet ja arvioinnin päätulokset. Raportin alussa luodaan yleiskatsaus vaikutusten arviointiin sekä tarkastellaan, mitä luonnon hyvinvointivaikutuksista aikaisempien tutkimusten pohjalta jo tiedetään. Raportin lopussa luvussa 7 kuvataan aikaisempien tutkimusten sekä nyt toteutetun asiakasvaikutusten arvioinnin pohjalta luotu jäsennys hyvinvointivaikutusten ulottuvuuksista ja vaikutusmekanismeista. Raportin viimeisessä luvussa nostetaan esiin asiakasvaikutusten arvioinnin toteutuksen eri vaiheissa vastaan tulleita menetelmällisiä havaintoja, jotka on perusteltua huomioida suunniteltaessa jatkossa tutkimusasetelmia luonnon hyvinvointivaikutusten arvioimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen eri asiakasryhmissä.
Asiakasvaikutusten arvioinnin koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta on vastannut Mamkin sosiaalialan koulutusohjelman yliopettaja Johanna Hirvonen. Hän on myös kerännyt osan haastatteluaineistosta, käsitellyt ja analysoinut aineiston sekä laatinut raportin. Lisäksi arvioinnin toteutuksen suunnitteluun, haastatteluaineiston keräämiseen ja raportin kommentoimiseen on osallistunut Mamkin hoitotyön yliopettaja Leena Uosukainen.
Vielä ilman vakiintunutta suomennosta oleva green care -käsite näyttää yleistyneen luontolähtöisen/-avusteisen toiminnan kuvaamisessa. Tosin myös muita käsitteitä (esimerkiksi vihreä hoiva, luontohoiva) sovelletaan. Tässä julkaisussa käytetään käsitteitä luontohoiva ja luontoavusteinen toiminta. Luontohoivalla tarkoitetaan luontoelementtejä hyödyntävää hoito-, hoiva- ja kuntoutustoimintaa, jossa korostuvat asiakastyön menetelmällisyys, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Luontoavusteinen ja -lähtöinen toiminta on laajempi käsite, joka voi ammatillisen hoivan, hoidon ja kuntoutuksen lisäksi sisältää monenlaista omaehtoista virkistäytymistä, voimaa ja elpymistä tarjoavaa luontotoimintaa. Luontolähtöiseen toimintaan liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä yhtenä tavoitteena onkin luoda yhtenäistä tietoperustaa ja käsitteistöä luontolähtöiselle ammatilliselle ja tavoitteelliselle toiminnalle niin sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluiden kuin myös muiden hyvinvointipalvelujen tuottamisessa.
Mikkelin ammattikorkeakoulun hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa luontoympäristöjen hyödyntämiseen hyvinvointipalveluiden tuottamisessa on panostettu useiden vuosien ajan. Vuoden 2010 elokuussa käynnistyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston Ruralia- instituutin yhteinen esiselvityshanke Green Care -palvelutoiminnan mahdollisuudet Etelä- Savossa. Jatkona esiselvityshankkeelle toteutettiin 1.11.2011—30.9.2014 ESR-rahoitteinen LUONTOHOIVA - palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savon alueella -hanke, jossa Mikkelin ammattikorkeakoulun lisäksi osatoteuttajina olivat Helsingin yliopiston Ruralia- instituutti ja ProAgria Etelä-Savo.
Osana Mikkelin ammattikorkeakoulun (jatkossa Mamk) hallinnoimaa Luontohoiva – palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savossa -hanketta (jatkossa Luontohoiva-hanke) toteutettiin siakasvaikutusten arviointi. Asiakasvaikutusten arvioinnin tavoitteena oli selvittää hankkeeseen osallistuneiden hyvinvointialan yrittäjien asiakastyössään hyödyntämän luontolähtöisen toiminnan hyvinvointivaikutuksia. Arvioinnissa näkökulmana oli erityisesti luontolähtöisten menetelmien hyödyntäminen asiakkaiden kuntoutumisen tukena.
Raportissa kuvataan hankkeessa toteutetun asiakasvaikutusten arvioinnin viitekehys, käytännön toteutuksen vaiheet ja arvioinnin päätulokset. Raportin alussa luodaan yleiskatsaus vaikutusten arviointiin sekä tarkastellaan, mitä luonnon hyvinvointivaikutuksista aikaisempien tutkimusten pohjalta jo tiedetään. Raportin lopussa luvussa 7 kuvataan aikaisempien tutkimusten sekä nyt toteutetun asiakasvaikutusten arvioinnin pohjalta luotu jäsennys hyvinvointivaikutusten ulottuvuuksista ja vaikutusmekanismeista. Raportin viimeisessä luvussa nostetaan esiin asiakasvaikutusten arvioinnin toteutuksen eri vaiheissa vastaan tulleita menetelmällisiä havaintoja, jotka on perusteltua huomioida suunniteltaessa jatkossa tutkimusasetelmia luonnon hyvinvointivaikutusten arvioimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen eri asiakasryhmissä.
Asiakasvaikutusten arvioinnin koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta on vastannut Mamkin sosiaalialan koulutusohjelman yliopettaja Johanna Hirvonen. Hän on myös kerännyt osan haastatteluaineistosta, käsitellyt ja analysoinut aineiston sekä laatinut raportin. Lisäksi arvioinnin toteutuksen suunnitteluun, haastatteluaineiston keräämiseen ja raportin kommentoimiseen on osallistunut Mamkin hoitotyön yliopettaja Leena Uosukainen.