Evaluating the User Experience of Interactive Systems in Challenging Circumstances
Keskinen, Tuuli (2015)
Keskinen, Tuuli
Tampere University Press
2015
Vuorovaikutteinen teknologia - Interactive Technology
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2015-11-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9972-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9972-2
Tiivistelmä
Käyttäjäkokemus on päivän termi ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen alalla. Hyvää käyttäjäkokemusta pitäisi suunnitella, ja siihen pitäisi pyrkiä, vaikka termille ei ole edes yksimielisesti hyväksyttyä määritelmää. Tämä väitöskirja lähestyy aihetta käytännöllisestä näkökulmasta. Keskiössä on vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkokemuksen arviointi haastavissa olosuhteissa laboratorioiden ulkopuolella. Täten työ pyrkii täyttämään tutkimusaukkoa ”miten arvioida käyttäjäkokemusta käytännössä”.
Väitöskirjatyöni tutkimuskysymykset ovat: miten arvioida vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkokemusta haastavissa olosuhteissa sekä miten soveltaa olemassa olevia menetelmiä ja luoda tiettyyn käyttäjäkokemusarviointitapaukseen sopiva arviointimenettely. Näihin kysymyksiin vastaan esittelemällä seitsemän vuorovaikutteista järjestelmää ja niiden yhteensä kahdeksan käyttäjäkokemusarviointia. Arviointitapausten olosuhteet ovat olleet haasteelliset käyttökontekstista, käyttäjäryhmistä tai näistä molemmista johtuen. Lisäksi kaikki arvioinnit on perinteisistä käyttäjätestauksista poiketen suoritettu oikeissa ympäristöissä laboratorion ulkopuolella. Kaikissa järjestelmissä on myös hyödynnetty uudenlaisia vuorovaikutustekniikoita, kuten ele- tai puheohjaus, joita ei jatkuvasta yleistymisestään huolimatta käytetä vuorovaikutteisissa järjestelmissä vielä johdonmukaisesti.
Väitöskirjassani esittelen arviointitapaukset ja käytetyt arviointimenetelmät, sekä analysoin ja pohdiskelen tuloksia käyttäjäkokemusnäkökulmasta. Arviointien lähtökohtana on ollut kontekstin, käyttäjäryhmän ja vuorovaikutustekniikoiden huomioiminen. Käsiteltävät tapaustutkimukset eroavat merkittävästi toisistaan: Näkövammaisille suunnatun mediakeskuksen ja kehitysvammaisille suunnatun symbolipohjaisen pikaviestisovelluksen tapauksissa arvioinnin haasteet liittyivät käyttäjäryhmään. Toisaalta tuntopalautteen hyödyntäminen porauslaitesimulaattorissa ja automaattisen puheentunnistuksen hyödyntäminen terveydenhoitoalan saneluissa liittyivät työympäristöön, joskin hyvin erilaisilla aloilla. Kulttuuritapahtumien ohjelmaoppaan ja energiatietoisuuden nostamiseen pyrkivän järjestelmän arvioinnit taas suoritettiin julkisilla paikoilla, joissa ihmisten toimintaa on paitsi hankala ennustaa, myös lähes mahdotonta kontrolloida. Koulukontekstiin ja koululaisiin liittyvässä tapauksessa tutkittiin kahdessa erillisessä arvioinnissa koulun liikuntatunneille suunniteltua peliä, jossa hyödynnetään valaistusta, ääntä ja tarinankerrontaa. Kyseisen arviointitapauksen haasteina olivat melko rajoitteellinen konteksti ja toisaalta lapset käyttäjäryhmänä.
Lähtökohdiltaan monipuolisen työni tuloksena esittelen prosessimallin vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkokemuksen arvioimiselle käytännössä. Malli kattaa käyttäjäarviointien elinkaaren kokonaisuudessaan käsitellen arvioinnin vaiheet suunnittelusta tulosten raportointiin. Mallin painopiste on kuitenkin suunnitteluvaiheessa, koska suurin osa tärkeistä päätöksistä tehdään jo ennen varsinaista testausta. Ehdottamaani mallia voidaan hyödyntää käytännöllisenä ohjenuorana käyttäjäarviointien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Väitöskirjatyöni tutkimuskysymykset ovat: miten arvioida vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkokemusta haastavissa olosuhteissa sekä miten soveltaa olemassa olevia menetelmiä ja luoda tiettyyn käyttäjäkokemusarviointitapaukseen sopiva arviointimenettely. Näihin kysymyksiin vastaan esittelemällä seitsemän vuorovaikutteista järjestelmää ja niiden yhteensä kahdeksan käyttäjäkokemusarviointia. Arviointitapausten olosuhteet ovat olleet haasteelliset käyttökontekstista, käyttäjäryhmistä tai näistä molemmista johtuen. Lisäksi kaikki arvioinnit on perinteisistä käyttäjätestauksista poiketen suoritettu oikeissa ympäristöissä laboratorion ulkopuolella. Kaikissa järjestelmissä on myös hyödynnetty uudenlaisia vuorovaikutustekniikoita, kuten ele- tai puheohjaus, joita ei jatkuvasta yleistymisestään huolimatta käytetä vuorovaikutteisissa järjestelmissä vielä johdonmukaisesti.
Väitöskirjassani esittelen arviointitapaukset ja käytetyt arviointimenetelmät, sekä analysoin ja pohdiskelen tuloksia käyttäjäkokemusnäkökulmasta. Arviointien lähtökohtana on ollut kontekstin, käyttäjäryhmän ja vuorovaikutustekniikoiden huomioiminen. Käsiteltävät tapaustutkimukset eroavat merkittävästi toisistaan: Näkövammaisille suunnatun mediakeskuksen ja kehitysvammaisille suunnatun symbolipohjaisen pikaviestisovelluksen tapauksissa arvioinnin haasteet liittyivät käyttäjäryhmään. Toisaalta tuntopalautteen hyödyntäminen porauslaitesimulaattorissa ja automaattisen puheentunnistuksen hyödyntäminen terveydenhoitoalan saneluissa liittyivät työympäristöön, joskin hyvin erilaisilla aloilla. Kulttuuritapahtumien ohjelmaoppaan ja energiatietoisuuden nostamiseen pyrkivän järjestelmän arvioinnit taas suoritettiin julkisilla paikoilla, joissa ihmisten toimintaa on paitsi hankala ennustaa, myös lähes mahdotonta kontrolloida. Koulukontekstiin ja koululaisiin liittyvässä tapauksessa tutkittiin kahdessa erillisessä arvioinnissa koulun liikuntatunneille suunniteltua peliä, jossa hyödynnetään valaistusta, ääntä ja tarinankerrontaa. Kyseisen arviointitapauksen haasteina olivat melko rajoitteellinen konteksti ja toisaalta lapset käyttäjäryhmänä.
Lähtökohdiltaan monipuolisen työni tuloksena esittelen prosessimallin vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkokemuksen arvioimiselle käytännössä. Malli kattaa käyttäjäarviointien elinkaaren kokonaisuudessaan käsitellen arvioinnin vaiheet suunnittelusta tulosten raportointiin. Mallin painopiste on kuitenkin suunnitteluvaiheessa, koska suurin osa tärkeistä päätöksistä tehdään jo ennen varsinaista testausta. Ehdottamaani mallia voidaan hyödyntää käytännöllisenä ohjenuorana käyttäjäarviointien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4776]