Eye Movements in Reading of Dynamic On-screen Text in Various Presentation Formats and Contexts
Sharmin, Selina (2015)
Sharmin, Selina
Tampere University Press Tampereen yliopisto
2015
Vuorovaikutteinen teknologia - Interactive Technology
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2015-04-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9776-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9776-6
Tiivistelmä
Sähköisessä muodossa olevan tekstin lukeminen on nykyisin arkipäivää. Tekstejä luetaan tietokonenäytön lisäksi monilta erikokoisilta näytöiltä, kuten tableteista, älypuhelimista ja älykelloista. Näiden pienten näyttöjen lisäksi tekstiä luetaan myös suuremmilta, seinälle projisoiduilta pinnoilta.
Lukuprosessia voidaan tutkia silmänliikekameroiden avulla. Monissa aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että silmänliikkeet heijastavat lukemisen aikana tapahtuvaa kognitiivista prosessointia. Tämä väitöstutkimus jatkaa lukuprosessin tutkimusperinnettä tilanteessa, jossa luettava teksti ei ole esillä kokonaisuudessaan, vaan se ilmestyy näytölle vaiheittain, joko ohjelmallisesti tai ihmisen tuottamana käännös- ja tulkitsemistilanteissa. Väitöskirjassa esitetään tulokset neljässä eri tilanteessa toteutetuista tutkimuksista.
Mitä pienemmältä näytöltä tekstiä luetaan, sitä pienempi osa tekstistä mahtuu näytölle kerrallaan. Työn kokeellisissa tutkimuksissa havaittiin, että mitä lyhemmissä osissa teksti esitettiin, sitä hitaammin lukijan silmät etenivät tekstissä, ja sitä pidempään kesti tekstin yksittäisten osien prosessointi.
Yksi tutkituista ympäristöistä oli kirjoitustulkkaus, jossa tulkki kirjoittaa puhujan tekstin reaaliajassa tietokoneelle kuulovammaista yleisöä varten. Normaali kirjoitustulkkeen esitysmuoto on, että se ilmestyy näkyviin merkki kerrallaan samaan tahtiin kuin kirjoitustulkki tuottaa tekstin. Työssä tutkittiin, miten lukemiseen vaikuttaa jos tulkin käytössä on ohjelmisto, joka tuottaakin tekstin sana kerrallaan eikä kirjain kerrallaan. Tämän esitystavan havaittiin kasvattavan hyppäyksiä lukemaan uudelleen aiempaa tekstiä. Lingvistinen analyysi osoitti, että paluukohteet eivät olleet satunnaisia, vaan enimmäkseen merkityksellisiä sanoja, jotka auttoivat ymmärtämään tekstin keskeisen sisällön.
Silmänliikekameraa voidaan käyttää lukutapahtuman analysoinnin lisäksi myös lukemisen avustuksessa. Työssä kehitettiin ohjelma, joka alkaa automaattisesti vierittää tekstiä näytöllä, kun katse lähestyy näytön alareunaa. Kokeissa havaittiin, että automaattinen vieritys ei häirinnyt lukijaa, vaan päinvastoin johti tasaisempaan etenemiseen.
Väitöskirjan tulokset antavat uutta tietoa toistaiseksi vain vähän tutkituista lukemistilanteista. Lisäksi sen tuloksilla on merkitystä kehitettäessä työkaluja mm. kirjoitustulkeille ja kääntäjille.
Lukuprosessia voidaan tutkia silmänliikekameroiden avulla. Monissa aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että silmänliikkeet heijastavat lukemisen aikana tapahtuvaa kognitiivista prosessointia. Tämä väitöstutkimus jatkaa lukuprosessin tutkimusperinnettä tilanteessa, jossa luettava teksti ei ole esillä kokonaisuudessaan, vaan se ilmestyy näytölle vaiheittain, joko ohjelmallisesti tai ihmisen tuottamana käännös- ja tulkitsemistilanteissa. Väitöskirjassa esitetään tulokset neljässä eri tilanteessa toteutetuista tutkimuksista.
Mitä pienemmältä näytöltä tekstiä luetaan, sitä pienempi osa tekstistä mahtuu näytölle kerrallaan. Työn kokeellisissa tutkimuksissa havaittiin, että mitä lyhemmissä osissa teksti esitettiin, sitä hitaammin lukijan silmät etenivät tekstissä, ja sitä pidempään kesti tekstin yksittäisten osien prosessointi.
Yksi tutkituista ympäristöistä oli kirjoitustulkkaus, jossa tulkki kirjoittaa puhujan tekstin reaaliajassa tietokoneelle kuulovammaista yleisöä varten. Normaali kirjoitustulkkeen esitysmuoto on, että se ilmestyy näkyviin merkki kerrallaan samaan tahtiin kuin kirjoitustulkki tuottaa tekstin. Työssä tutkittiin, miten lukemiseen vaikuttaa jos tulkin käytössä on ohjelmisto, joka tuottaakin tekstin sana kerrallaan eikä kirjain kerrallaan. Tämän esitystavan havaittiin kasvattavan hyppäyksiä lukemaan uudelleen aiempaa tekstiä. Lingvistinen analyysi osoitti, että paluukohteet eivät olleet satunnaisia, vaan enimmäkseen merkityksellisiä sanoja, jotka auttoivat ymmärtämään tekstin keskeisen sisällön.
Silmänliikekameraa voidaan käyttää lukutapahtuman analysoinnin lisäksi myös lukemisen avustuksessa. Työssä kehitettiin ohjelma, joka alkaa automaattisesti vierittää tekstiä näytöllä, kun katse lähestyy näytön alareunaa. Kokeissa havaittiin, että automaattinen vieritys ei häirinnyt lukijaa, vaan päinvastoin johti tasaisempaan etenemiseen.
Väitöskirjan tulokset antavat uutta tietoa toistaiseksi vain vähän tutkituista lukemistilanteista. Lisäksi sen tuloksilla on merkitystä kehitettäessä työkaluja mm. kirjoitustulkeille ja kääntäjille.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4769]