Informal learning in a transnational setting: exploring learning spaces of people migrating between Estonia and Finland
Alenius, Pauliina (2015)
Alenius, Pauliina
Tampere University Press
2015
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2015-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9742-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9742-1
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella siirtolaisten oppimisprosesseja ylirajaisissa ympäristöissä ja näissä muodostuvia ylirajaisia oppimistiloja. Kansainvälisten muuttoliikkeiden ja rajat ylittävän yhteistyön myötä syntyviä erilaisia ylirajaisia yhteisöjä ja verkostoja sekä yksilöiden kokemuksia näissä on tutkittu vähän oppimisnäkökulmista. Ylirajainen tila (transnational space) viittaa tässä kansalliset rajat ylittäviin, sosiaalisesti muotoutuneihin tiloihin, jotka yhdistävät kahdessa eri yhteiskunnassa asuvat tai asuneet henkilöt. Siirtolaisilla (migrants) tarkoitetaan sekä maiden välillä liikkuvia muuttajia että pysyvämmin maasta toiseen muuttaneita henkilöitä. Tutkimus keskittyi erityisesti Suomen ja Viron välillä liikkuvien siirtolaisten ja maahanmuuttajien kokemuksiin.
Tutkimuskysymykset olivat 1) Millaisia informaaleja oppimisympäristöjä muodostuu ylirajaisissa toimintaympäristöissä (koskien erityisesti siirtolaisia Suomen ja Viron välillä)? 2) Millaisia ovat ylirajaiset oppimisprosessit siirtolaisten näkökulmasta? 3) Miten käsityksiä ja toimintatapoja jaetaan ylirajaisissa oppimisympäristöissä?
Tutkimusaineisto (78 puolistrukturoitua haastattelua ja 20 elämänkertahaastattelua) kerättiin Suomessa TRANS-NET- tutkimusprojektissa (Transnationalisation, Migration and Transformation: Multi-Level Analysis of Migrant Transnationalism, 2008-2011). Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksessa sovellettiin sosiokulttuuriseen oppimiseen ja ylirajaisuustutkimukseen liittyviä teorioita ja käsitteitä. Situationaalisen oppimisen teoria (esim. Lave & Wenger 1991; Wenger 1998) korostaa oppimisen tilannesidonnaisuutta, sosiaalisten yhteisöjen toimintaan osallistumisen merkitystä yksilöiden oppimiselle ja oppimisen kollektiivista luonnetta. Kansainvälisiä muuttoliikkeitä tarkasteleva ylirajaisuustutkimus on nostanut esiin ylirajaiset tilat, joita muodostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta erityisesti tulo- ja lähtömaissa asuvien ihmisten välille. Ylirajaisen tilan rakenteen tarkastelussa sovellettiin aikaisemmin kehitettyä mallia (Faist 2000; Pitkänen ym. 2012).
Tutkimuksessa nousi esiin kolme laajaa ylirajaista oppimisympäristöä: ylirajainen perhetila, ylirajainen ammatillinen tila ja ylirajainen yhteiskunnallinen tila. Nämä rajat ylittävät, sosiaalisesti rakentuneet tilat yhdistivät kahdessa tai useammassa eri yhteiskunnassa asuvat tai asuneet henkilöt. Makrotasolla erilaiset tekijät, kuten kansainvälinen, alueellinen ja kansallinen politiikka, hallinnollinen sääntely ja yhteiskuntien sosio-kulttuurinen ja poliittis-historiallinen kehitys, muovasivat näitä tiloja ja vaikuttivat sekä yksilöiden että yhteisöjen toimintaan. Mesotasolla, erilaiset sosiaaliset ryhmät ja yhteisöt, kuten perheet, työyhteisöt, kansalaisjärjestöt ja ylirajaiset verkostot, tarjosivat yhteisöllisen oppimisen areenoita erilaisissa arkipäivän toimintaympäristöissä. Mikrotasolla yksilöillä oli erilaisia oppimispolkuja ja -kokemuksia ylirajaisissa ympäristöissä.
Tässä tutkimuksessa siirtolaisten keskeisiksi oppimisprosesseiksi ylirajaisissa ympäristöissä nousivat esiin käsitysten ja toimintatapojen erojen tunnistaminen, erilaisten uskomusten ja tapojen vertailu, oman sosio-kulttuurisen taustan reflektio, uusien ideoiden, toimintatapojen ja ajattelutapojen omaksuminen ja jakaminen yli kansallisten rajojen sekä identiteetin rakentuminen erilaisten yhteisöjen jäsenyyksien kautta. Osa tutkimukseen osallistuneista henkilöistä oli toiminut ylirajaisina välittäjinä esimerkiksi eri maissa sijaitsevien työyhteisöjen, järjestöjen ja perheiden välillä. Nämä ylirajaiset välittäjät olivat selittäneet ja jakaneet yhteiskunnallisiin, ammatillisiin ja kulttuurisiin traditioihin liittyviä käsityksiä ja toimintatapoja sukulaistensa, ystäviensä ja kollegoidensa kanssa, vaikka yhteiskuntien erilainen poliittishistoriallinen kehitys muodosti esteitä tälle toiminnalle.
Tutkimustulokset osoittavat, että ylirajaisissa oppimistiloissa niin siirtolaiset kuin kantaväestökin voivat omaksua ja jakaa, yli kansallisten rajojen, uusia käsityksiä ja toimintatapoja sekä luoda identiteettiään sosiaalisen toiminnan kautta. Rajat ylittävään, yhteisölliseen oppimiseen vaikuttavat myös yhteisöjen ja ryhmien sisäiset kamppailut ja jäsenten erilaiset valta-asemat.
Tutkimuskysymykset olivat 1) Millaisia informaaleja oppimisympäristöjä muodostuu ylirajaisissa toimintaympäristöissä (koskien erityisesti siirtolaisia Suomen ja Viron välillä)? 2) Millaisia ovat ylirajaiset oppimisprosessit siirtolaisten näkökulmasta? 3) Miten käsityksiä ja toimintatapoja jaetaan ylirajaisissa oppimisympäristöissä?
Tutkimusaineisto (78 puolistrukturoitua haastattelua ja 20 elämänkertahaastattelua) kerättiin Suomessa TRANS-NET- tutkimusprojektissa (Transnationalisation, Migration and Transformation: Multi-Level Analysis of Migrant Transnationalism, 2008-2011). Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksessa sovellettiin sosiokulttuuriseen oppimiseen ja ylirajaisuustutkimukseen liittyviä teorioita ja käsitteitä. Situationaalisen oppimisen teoria (esim. Lave & Wenger 1991; Wenger 1998) korostaa oppimisen tilannesidonnaisuutta, sosiaalisten yhteisöjen toimintaan osallistumisen merkitystä yksilöiden oppimiselle ja oppimisen kollektiivista luonnetta. Kansainvälisiä muuttoliikkeitä tarkasteleva ylirajaisuustutkimus on nostanut esiin ylirajaiset tilat, joita muodostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta erityisesti tulo- ja lähtömaissa asuvien ihmisten välille. Ylirajaisen tilan rakenteen tarkastelussa sovellettiin aikaisemmin kehitettyä mallia (Faist 2000; Pitkänen ym. 2012).
Tutkimuksessa nousi esiin kolme laajaa ylirajaista oppimisympäristöä: ylirajainen perhetila, ylirajainen ammatillinen tila ja ylirajainen yhteiskunnallinen tila. Nämä rajat ylittävät, sosiaalisesti rakentuneet tilat yhdistivät kahdessa tai useammassa eri yhteiskunnassa asuvat tai asuneet henkilöt. Makrotasolla erilaiset tekijät, kuten kansainvälinen, alueellinen ja kansallinen politiikka, hallinnollinen sääntely ja yhteiskuntien sosio-kulttuurinen ja poliittis-historiallinen kehitys, muovasivat näitä tiloja ja vaikuttivat sekä yksilöiden että yhteisöjen toimintaan. Mesotasolla, erilaiset sosiaaliset ryhmät ja yhteisöt, kuten perheet, työyhteisöt, kansalaisjärjestöt ja ylirajaiset verkostot, tarjosivat yhteisöllisen oppimisen areenoita erilaisissa arkipäivän toimintaympäristöissä. Mikrotasolla yksilöillä oli erilaisia oppimispolkuja ja -kokemuksia ylirajaisissa ympäristöissä.
Tässä tutkimuksessa siirtolaisten keskeisiksi oppimisprosesseiksi ylirajaisissa ympäristöissä nousivat esiin käsitysten ja toimintatapojen erojen tunnistaminen, erilaisten uskomusten ja tapojen vertailu, oman sosio-kulttuurisen taustan reflektio, uusien ideoiden, toimintatapojen ja ajattelutapojen omaksuminen ja jakaminen yli kansallisten rajojen sekä identiteetin rakentuminen erilaisten yhteisöjen jäsenyyksien kautta. Osa tutkimukseen osallistuneista henkilöistä oli toiminut ylirajaisina välittäjinä esimerkiksi eri maissa sijaitsevien työyhteisöjen, järjestöjen ja perheiden välillä. Nämä ylirajaiset välittäjät olivat selittäneet ja jakaneet yhteiskunnallisiin, ammatillisiin ja kulttuurisiin traditioihin liittyviä käsityksiä ja toimintatapoja sukulaistensa, ystäviensä ja kollegoidensa kanssa, vaikka yhteiskuntien erilainen poliittishistoriallinen kehitys muodosti esteitä tälle toiminnalle.
Tutkimustulokset osoittavat, että ylirajaisissa oppimistiloissa niin siirtolaiset kuin kantaväestökin voivat omaksua ja jakaa, yli kansallisten rajojen, uusia käsityksiä ja toimintatapoja sekä luoda identiteettiään sosiaalisen toiminnan kautta. Rajat ylittävään, yhteisölliseen oppimiseen vaikuttavat myös yhteisöjen ja ryhmien sisäiset kamppailut ja jäsenten erilaiset valta-asemat.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4772]