Acceptance and Use of eLearning Technologies in Higher Education in East Africa
Mtebe, Joel (2014)
Mtebe, Joel
Tampere University Press Tampereen yliopisto
2014
Vuorovaikutteinen teknologia - Interactive Technology
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2014-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9628-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9628-8
Tiivistelmä
Sähköisten oppimisteknologioiden hyväksyntä ja soveltaminen Itä-Afrikan korkeakoulutuksessa
Sähköisten oppimisratkaisujen merkitystä Itä-Afrikan opetusjärjestelmän haasteissa ei voi korostaa liikaa. Oikeanlainen ratkaisujen soveltaminen antaa mahdollisuuden vähentää kustannuksia sekä nostaa opetuksen ja oppimisen laatua. Vaikka sähköisiä ratkaisuja on toteutettu onnistuneesti useissa kehittyneissä maissa, niiden hyväksyntä ja käyttö on vähäistä suurimmassa osassa Itä-Afrikan korkeakoulutusta.
Tämän väitöskirjatutkimuksen päämääränä oli tutkia tekijöitä, jotka vaikuttavat sähköisten oppimisratkaisujen hyväksyntään ja soveltamiseen Itä-Afrikan korkeakoulutuksessa. Väitöskirja koostuu viidestä lehtiartikkelista ja ne kokoavasta yhteenvedosta. Ensimmäiset kaksi tapaustutkimusta perustuivat UTAUT-mallin soveltamiseen oppilaiden ja opettajien käyttäjähyväksynnän tutkimuksessa keskittyen mobiilioppimiseen ja avoimiin oppimisalustoihin. Tulokset osoittavat, että kaikilla neljällä tutkitulla tekijällä -- tehokkuus, työpanoksen määrä, sosiaalinen vaikuttavuus ja oppimisen fasilitointi -- oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus oppilaiden käyttäjähyväksyntään. Opettajilla puolestaan vain työpanoksen määrä vaikutti tilastollisesti merkitsevästi järjestelmien käyttöönotossa tärkeään hyväksyntään.
Jatkotutkimus paljasti, että sähköisten oppimisteknologioiden soveltamisessa keskeisiä ongelmia ovat tietokoneiden ja Internet-yhteyksien saatavuus, hidas Internet-yhteys, toimintatapojen puute ja osaamisen puute oppimisympäristöjen materiaalien tuottamisessa ja käytössä.
Kolmas tapaustutkimus perustui TCO-menetelmän soveltamiseen ja keskittyi sähköisten oppimisjärjestelmien kustannuksiin. Tutkimuksessa vertailtiin omien järjestelmien ja pilvipalveluiden käyttööä Itä-Afrikassa. Tulosten perusteella korkeakoulu voisi säästää enemmän kuin USD 40 000 kolmessa vuodessa, jos se käyttäisi pilvipalveluja.
Viimeinen tapaustutkimus keskittyi sähköisen oppimisjärjestelmän menestykseen ja siinä sovellettiin D&M-mallia. Tutkimukseen osallistui 201 oppilasta, jotka käyttivät Moodle-järjestelmää Dar es Salaamin yliopistossa Tansaniassa. Tulokset ovat avuksi, kun Itä-Afrikan korkeakouluissa tavoitellaan laajempaa sähköisten oppimisjärjestelmien käyttöönottoa. Tulokset antavat myös kehittäjille tietoa käyttäjäryhmälle sopivien ja hyväksyttävien ratkaisujen toteuttamiseen.
Sähköisten oppimisratkaisujen merkitystä Itä-Afrikan opetusjärjestelmän haasteissa ei voi korostaa liikaa. Oikeanlainen ratkaisujen soveltaminen antaa mahdollisuuden vähentää kustannuksia sekä nostaa opetuksen ja oppimisen laatua. Vaikka sähköisiä ratkaisuja on toteutettu onnistuneesti useissa kehittyneissä maissa, niiden hyväksyntä ja käyttö on vähäistä suurimmassa osassa Itä-Afrikan korkeakoulutusta.
Tämän väitöskirjatutkimuksen päämääränä oli tutkia tekijöitä, jotka vaikuttavat sähköisten oppimisratkaisujen hyväksyntään ja soveltamiseen Itä-Afrikan korkeakoulutuksessa. Väitöskirja koostuu viidestä lehtiartikkelista ja ne kokoavasta yhteenvedosta. Ensimmäiset kaksi tapaustutkimusta perustuivat UTAUT-mallin soveltamiseen oppilaiden ja opettajien käyttäjähyväksynnän tutkimuksessa keskittyen mobiilioppimiseen ja avoimiin oppimisalustoihin. Tulokset osoittavat, että kaikilla neljällä tutkitulla tekijällä -- tehokkuus, työpanoksen määrä, sosiaalinen vaikuttavuus ja oppimisen fasilitointi -- oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus oppilaiden käyttäjähyväksyntään. Opettajilla puolestaan vain työpanoksen määrä vaikutti tilastollisesti merkitsevästi järjestelmien käyttöönotossa tärkeään hyväksyntään.
Jatkotutkimus paljasti, että sähköisten oppimisteknologioiden soveltamisessa keskeisiä ongelmia ovat tietokoneiden ja Internet-yhteyksien saatavuus, hidas Internet-yhteys, toimintatapojen puute ja osaamisen puute oppimisympäristöjen materiaalien tuottamisessa ja käytössä.
Kolmas tapaustutkimus perustui TCO-menetelmän soveltamiseen ja keskittyi sähköisten oppimisjärjestelmien kustannuksiin. Tutkimuksessa vertailtiin omien järjestelmien ja pilvipalveluiden käyttööä Itä-Afrikassa. Tulosten perusteella korkeakoulu voisi säästää enemmän kuin USD 40 000 kolmessa vuodessa, jos se käyttäisi pilvipalveluja.
Viimeinen tapaustutkimus keskittyi sähköisen oppimisjärjestelmän menestykseen ja siinä sovellettiin D&M-mallia. Tutkimukseen osallistui 201 oppilasta, jotka käyttivät Moodle-järjestelmää Dar es Salaamin yliopistossa Tansaniassa. Tulokset ovat avuksi, kun Itä-Afrikan korkeakouluissa tavoitellaan laajempaa sähköisten oppimisjärjestelmien käyttöönottoa. Tulokset antavat myös kehittäjille tietoa käyttäjäryhmälle sopivien ja hyväksyttävien ratkaisujen toteuttamiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4785]