Long-term Aspects of Intrahepatic Cholestasis of Pregnancy
Turunen, Kaisa (2014)
Turunen, Kaisa
Tampere University Press
2014
Yleislääketiede - General Practice
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2014-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9441-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9441-3
Tiivistelmä
Raskaudenaikaisen maksansisäisen sapensalpauman eli raskaushepatoosin (intrahepatic cholestasis of pregnancy, ICP) sairastaneilla tiedetään olevan enemmän myös muita maksa- ja sappisairauksia kuin vertailuväestöllä. Maksan toimintojen moninaisuuden ja toisaalta tämän sairauden geneettisen alttiuden vuoksi voidaan ajatella, että sairaudella saattaa olla muitakin kytköksiä. Oli siis tarve tutkia ICP:n yhteyksiä naisen muuhun terveyteen ja elämään. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa selvitetään laaja-alaisesti raskaushepatoosin pitkän ajan yhteyksiä naisten muuhun terveyteen naisilta itseltään saadun tiedon pohjalta.
Jotta voitiin tarkastella ICP:n pitkän aikavälin näkökohtia, tutkittavaksi väestöksi valittiin ne ICP:n sairastaneet naiset, jotka olivat synnyttäneet Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1969–1988. ICP-tapauksia löytyi 687. Vertailuryhmäksi otettiin 1374 samassa sairaalassa samaan aikaan synnyttänyttä naista. Aluksi analysoitiin synnytystä koskevat tiedot, jolloin aineisto koostui sairaalan potilasasiakirjoista ja synnytyspäiväkirjasta saaduista tiedoista. Pääosa tästä tutkimuksesta pohjautuu postikyselyaineistoon syksyltä 2010. Kyselylomakkeen sai 544 ICP:n sairastanutta ja 1235 vertailuryhmän naista. Vastausosuus oli 66 %.
ICP:n osuus raskauksista vuosina 1969–1988 oli 0,9 %, joka vastaa aikaisempaa tutkimustietoa sairauden esiintyvyydestä Suomessa. ICP-äidit olivat sairaalassa pidempään ja heidän synnytyksensä käynnistettiin ja/tai he synnyttivät sektiolla, ja synnytys tapahtui varhaisemmilla raskausviikoilla kuin kontrolliryhmän äideillä. Vastasyntyneet olivat pienempiä mutta heidän Apgar-pisteensä eivät eronneet kontrolliryhmän lasten pisteistä. Kuolleena syntyneiden osuus oli aiemman tutkimustiedon mukainen.
Kyselytutkimuksessa selvitettiin laajasti tutkittavien terveyshistoriaa: sairauksia, lääkkeiden käyttöä, koettua terveyttä, oireita ja vaivoja, terveystottumuksia, ICP:n esiintymistä lähisuvussa, perhesuunnittelua ja vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa. Maksa- ja sappisairauksien esiintyvyys oli ICP-naisten ryhmässä aiempien tutkimusten tapaan runsaampaa. Uutena tuloksena oli rintasyövän ja kilpirauhasen vajaatoiminnan suurempi esiintyvyys ICP-ryhmässä. Toisaalta joitakin sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä tekijöitä kuten rytmihäiriöitä sekä verenpaine- ja kolesterolilääkityksen käyttöä oli ICP-ryhmässä vähemmän. Sydän- ja verenkiertoelinsairauksien päätetapahtumien suhteen eroja ei ollut. ICP-ryhmän naiset tupakoivat vähemmän mutta käyttivät alkoholia yhtä paljon kuin kontrolliryhmän naiset. ICP-naisilla oli lähisuvussaan enemmän ICP-tapauksia kuin kontrolliryhmän naisilla, mikä vahvistaa tietoa perinnöllisestä alttiudesta tähän sairauteen. ICP-naiset olivat rajoittaneet lapsilukuaan terveyssyistä ja myös kohdanneet ongelmia hormonaalisessa raskaudenehkäisyssä. ICP ei näytä vaikuttaneen vaihdevuosien hormonikorvaushoidon käyttöön.
Varsin hyvien synnytystulosten voidaan ajatella olevan tulosta ICP:n asianmukaisesta havaitsemisesta neuvolassa ja hoidosta obstetrisessa erikoissairaanhoidossa. Sikiön äkkikuoleman riskin vuoksi ICP on kuitenkin edelleen vakavasti otettava äidin raskaudenaikainen sairaus.
ICP:n sairastaneiden naisten yhdistelmäehkäisypillereiden käyttöä on todennäköisesti rajoitettu turhaan. Vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa saattaa rajoittaa ICP-naisilla varsin yleinen sappikivisairaus, joka voi komplisoitua hormonien käytön seurauksena. Rintasyöpäriski ICP-naisilla vaatii vielä lisätutkimuksia, eikä ICP-naisille voida tämän tutkimuksen perusteella asettaa hormonihoidon rajoituksia.
Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että raskaushepatoosilla on varsin vähän vaikutusta naisen myöhempään terveyshistoriaan lukuun ottamatta muita maksan ja sapen sairauksia. On kuitenkin joitakin sairauksia, joiden vuoksi hoitavan lääkärin on syytä tietää naisen ICP-historia. Kilpirauhasen vajaatoiminta lienee alidiagnosoitu sairaus, ja sairastettu ICP on lisäindikaatio kilpirauhasen toiminnan tutkimiselle. Tässä tutkimuksessa todetun ICP-naisten rintasyöpätapausten korkeamman määrän vuoksi syöpärekisteri- ja kuolinsyyrekisteritutkimus on aiheellinen.
Jotta voitiin tarkastella ICP:n pitkän aikavälin näkökohtia, tutkittavaksi väestöksi valittiin ne ICP:n sairastaneet naiset, jotka olivat synnyttäneet Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1969–1988. ICP-tapauksia löytyi 687. Vertailuryhmäksi otettiin 1374 samassa sairaalassa samaan aikaan synnyttänyttä naista. Aluksi analysoitiin synnytystä koskevat tiedot, jolloin aineisto koostui sairaalan potilasasiakirjoista ja synnytyspäiväkirjasta saaduista tiedoista. Pääosa tästä tutkimuksesta pohjautuu postikyselyaineistoon syksyltä 2010. Kyselylomakkeen sai 544 ICP:n sairastanutta ja 1235 vertailuryhmän naista. Vastausosuus oli 66 %.
ICP:n osuus raskauksista vuosina 1969–1988 oli 0,9 %, joka vastaa aikaisempaa tutkimustietoa sairauden esiintyvyydestä Suomessa. ICP-äidit olivat sairaalassa pidempään ja heidän synnytyksensä käynnistettiin ja/tai he synnyttivät sektiolla, ja synnytys tapahtui varhaisemmilla raskausviikoilla kuin kontrolliryhmän äideillä. Vastasyntyneet olivat pienempiä mutta heidän Apgar-pisteensä eivät eronneet kontrolliryhmän lasten pisteistä. Kuolleena syntyneiden osuus oli aiemman tutkimustiedon mukainen.
Kyselytutkimuksessa selvitettiin laajasti tutkittavien terveyshistoriaa: sairauksia, lääkkeiden käyttöä, koettua terveyttä, oireita ja vaivoja, terveystottumuksia, ICP:n esiintymistä lähisuvussa, perhesuunnittelua ja vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa. Maksa- ja sappisairauksien esiintyvyys oli ICP-naisten ryhmässä aiempien tutkimusten tapaan runsaampaa. Uutena tuloksena oli rintasyövän ja kilpirauhasen vajaatoiminnan suurempi esiintyvyys ICP-ryhmässä. Toisaalta joitakin sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä tekijöitä kuten rytmihäiriöitä sekä verenpaine- ja kolesterolilääkityksen käyttöä oli ICP-ryhmässä vähemmän. Sydän- ja verenkiertoelinsairauksien päätetapahtumien suhteen eroja ei ollut. ICP-ryhmän naiset tupakoivat vähemmän mutta käyttivät alkoholia yhtä paljon kuin kontrolliryhmän naiset. ICP-naisilla oli lähisuvussaan enemmän ICP-tapauksia kuin kontrolliryhmän naisilla, mikä vahvistaa tietoa perinnöllisestä alttiudesta tähän sairauteen. ICP-naiset olivat rajoittaneet lapsilukuaan terveyssyistä ja myös kohdanneet ongelmia hormonaalisessa raskaudenehkäisyssä. ICP ei näytä vaikuttaneen vaihdevuosien hormonikorvaushoidon käyttöön.
Varsin hyvien synnytystulosten voidaan ajatella olevan tulosta ICP:n asianmukaisesta havaitsemisesta neuvolassa ja hoidosta obstetrisessa erikoissairaanhoidossa. Sikiön äkkikuoleman riskin vuoksi ICP on kuitenkin edelleen vakavasti otettava äidin raskaudenaikainen sairaus.
ICP:n sairastaneiden naisten yhdistelmäehkäisypillereiden käyttöä on todennäköisesti rajoitettu turhaan. Vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa saattaa rajoittaa ICP-naisilla varsin yleinen sappikivisairaus, joka voi komplisoitua hormonien käytön seurauksena. Rintasyöpäriski ICP-naisilla vaatii vielä lisätutkimuksia, eikä ICP-naisille voida tämän tutkimuksen perusteella asettaa hormonihoidon rajoituksia.
Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että raskaushepatoosilla on varsin vähän vaikutusta naisen myöhempään terveyshistoriaan lukuun ottamatta muita maksan ja sapen sairauksia. On kuitenkin joitakin sairauksia, joiden vuoksi hoitavan lääkärin on syytä tietää naisen ICP-historia. Kilpirauhasen vajaatoiminta lienee alidiagnosoitu sairaus, ja sairastettu ICP on lisäindikaatio kilpirauhasen toiminnan tutkimiselle. Tässä tutkimuksessa todetun ICP-naisten rintasyöpätapausten korkeamman määrän vuoksi syöpärekisteri- ja kuolinsyyrekisteritutkimus on aiheellinen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4776]