Teacher trainees’ information seeking behaviour and their conceptions of information literacy instruction
Tanni, Mikko (2013)
Tanni, Mikko
Tampere University Press
2013
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2013-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9204-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9204-4
Tiivistelmä
Itsenäisen tiedonhankinnan ja -käytön taitojen merkitys tunnistetaan kouluissa, mutta opettajien opetusmenetelmissä on puutteita. Tiedonhankinnan ja -käytön opetus ei ole merkittävässä asemassa opettajankoulutuksessakaan. Opettajaharjoittelijoiden oletetaan kehittävän omien kokemustensa perusteella tiedonhankinnan ja -käytön opetustaan ilman, että he saisivat erikseen opastusta sitä varten. Väitöskirjaprojektin tavoitteena oli selvittää miten opettajaharjoittelijoiden omat kokemukset tiedonhankinnasta ja -käytöstä oppituntien suunnittelussa suhteutuvat heidän käsityksiinsä näiden taitojen opettamisesta. Aineisto kerättiin vuosina 2007–2008 yhteensä 39:ltä historian, yhteiskuntaopin, psykologian ja filosofian opettajaharjoittelijalta, jotka suorittivat Tampereen yliopiston opettajakoulutuksen opetusharjoitteluja.
Opettajaharjoittelijat hankkivat oppitunteja suunnitellessaan tiedonlähteitä monista eri tiedonhankinnan kanavista, esimerkiksi omista kokoelmistaan ja kirjastoista sekä henkilösuhteita hyödyntämällä. Internet täydensi näitä opettajien perinteisesti käyttämiä kanavia. Opettajaharjoittelijoiden tavat hankkia tietoa vaihtelivat aktiivisesta ja päämäärähakuisesta passiiviseen ja sattumanvaraiseen tiedonhankintaan. Tuntisuunnittelu tarjosi opettajaharjoittelijoille laajan kirjon kokemuksia, jotka olisivat olleet hyödynnettävissä tiedonhankinnan ja -käytön opetuksessa. Opettajaharjoittelijoiden omat kokemukset ilmenivät heidän käsityksissään kuitenkin pääosin vain kaikkein yksinkertaisimpien tiedonhankinnan ja -käytön taitojen opettamisen osalta. Useimmat ehdottivat havainnollistavansa yksinkertaisia peukalosääntöjä Internetin käyttämiseksi tiedon hakemiseen, tiettyjen tiedonlähteiden löytämiseksi tai yleisiä periaatteita tiedonlähteiden arvioimiseksi, esimerkiksi tekijän luotettavuuden perusteella. Opettajaharjoittelijat eivät pitäneet kokemuksiaan kehittyneemmistä taidoistaan hyödynnettävinä esimerkiksi tiedonlähteiden sisällön arvioimisen opettamisessa. Opettajaharjoittelijat olivat tietoisia oppilaiden tiedonhankinnan ja -käytön taitojen keskeisistä puutteista ja ehdottivat niihin liittyviä oppimistavoitteita, mutta he eivät pystyneet ideoimaan konkreettisia ratkaisuja vaativimpien taitojen opettamiseksi oppiaineiden aihesisältöjen ohessa.
Väitöskirjan perusteella opettajaharjoittelijoiden omat kokemukset eivät riitä sellaisenaan konkreettisten tiedonhankinnan ja -käytön strategioiden kehittämiseksi. Opettajankoulutuksessa olisikin syytä hyödyntää informaatiotutkimuksessa kehitettyjä empiiriseen tutkimukseen perustuvia tiedonhankinnan ja -käytön malleja opettajaharjoittelijoiden itsereflektion tukena.
Opettajaharjoittelijat hankkivat oppitunteja suunnitellessaan tiedonlähteitä monista eri tiedonhankinnan kanavista, esimerkiksi omista kokoelmistaan ja kirjastoista sekä henkilösuhteita hyödyntämällä. Internet täydensi näitä opettajien perinteisesti käyttämiä kanavia. Opettajaharjoittelijoiden tavat hankkia tietoa vaihtelivat aktiivisesta ja päämäärähakuisesta passiiviseen ja sattumanvaraiseen tiedonhankintaan. Tuntisuunnittelu tarjosi opettajaharjoittelijoille laajan kirjon kokemuksia, jotka olisivat olleet hyödynnettävissä tiedonhankinnan ja -käytön opetuksessa. Opettajaharjoittelijoiden omat kokemukset ilmenivät heidän käsityksissään kuitenkin pääosin vain kaikkein yksinkertaisimpien tiedonhankinnan ja -käytön taitojen opettamisen osalta. Useimmat ehdottivat havainnollistavansa yksinkertaisia peukalosääntöjä Internetin käyttämiseksi tiedon hakemiseen, tiettyjen tiedonlähteiden löytämiseksi tai yleisiä periaatteita tiedonlähteiden arvioimiseksi, esimerkiksi tekijän luotettavuuden perusteella. Opettajaharjoittelijat eivät pitäneet kokemuksiaan kehittyneemmistä taidoistaan hyödynnettävinä esimerkiksi tiedonlähteiden sisällön arvioimisen opettamisessa. Opettajaharjoittelijat olivat tietoisia oppilaiden tiedonhankinnan ja -käytön taitojen keskeisistä puutteista ja ehdottivat niihin liittyviä oppimistavoitteita, mutta he eivät pystyneet ideoimaan konkreettisia ratkaisuja vaativimpien taitojen opettamiseksi oppiaineiden aihesisältöjen ohessa.
Väitöskirjan perusteella opettajaharjoittelijoiden omat kokemukset eivät riitä sellaisenaan konkreettisten tiedonhankinnan ja -käytön strategioiden kehittämiseksi. Opettajankoulutuksessa olisikin syytä hyödyntää informaatiotutkimuksessa kehitettyjä empiiriseen tutkimukseen perustuvia tiedonhankinnan ja -käytön malleja opettajaharjoittelijoiden itsereflektion tukena.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4776]