Kansainvälisyyskasvatus 2010 : Ehdotus kansalliseksi kansainvälisyyskasvatuksen toimenpideohjelmaksi
opetus- ja kulttuuriministeriö
30.01.2006
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:4This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-485-080-XTiivistelmä
Työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdotus kansalliseksi kansainvälisyyskasvatuksen toimenpideohjelmaksi. Toimeksianto perustui Euroopan Neuvoston North-South Centre'n tekemään arvioon kansainvälisyyskasvatuksesta Suomessa ja arvioinnissa esitettyihin suosituksiin. Toimeksiannon mukaisesti toimenpideohjelma painottuu opetuksen ja oppimisen haasteisiin erityisesti YK:n vuosituhatjulistuksen, siitä johdettujen vuosituhannen kehityspäämäärien, Suomen kehityspoliittisen ohjelman ja Maastrichtin kansainvälisyyskasvatussuosituksen mukaisesti. Toimenpideohjelmassa tarkastellaan myös globaaleja kehityskysymyksiä ja niiden hyödyntämistä sekä koulutuksessa että kansalaisjärjestötoiminnassa.
Kansainvälisyyskasvatuksella tässä yhteydessä tarkoitetaan muun muassa toimintaa, joka ohjaa yksilökohtaiseen globaaliin vastuuseen ja yhteisölliseen maailmanlaajuiseen vastuuseen; maailmankansalaisen etiikkaan, joka puolestaan perustuu oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Kansainvälisyyskasvatus tukee kasvua kriittiseksi ja mediakriittiseksi kansalaiseksi, jolla on tietoja ja taitoja toimia menestyksellisesti globalisoituvassa maailmassa osana omaa yhteisöään. Kansainvälisyyskasvatuksen osa-alueita ovat ihmisoikeuskasvatus, tasa-arvokasvatus, rauhankasvatus, mediakasvatus, kulttuurienvälinen ymmärrys, kehitys- ja oikeudenmukaisuuskysymykset sekä kasvatus kestävään kehitykseen.
Raportti muodostuu kahdesta osasta: ensimmäisessä osassa määritellään strategiset tavoitteet ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet; toisessa osassa esitetään erilaisia näkökulmia kansainvälisyyskasvatukseen koostettuina sekä työryhmän jäsenten tuottamista teksteistä että ulkopuolisilta asiantuntijoilta pyydetyistä kannanotoista, kansallisista ja kansainvälisistä dokumenteista ja aihealueen kirjallisuudesta.
Kansainvälisyyskasvatuksen kehittämisen kansallisiksi tavoitteiksi ja niiden toteuttamiseksi työryhmä määrittelee seuraavat toimenpiteet
- näkökulmavalinta: sisällytetään kansainvälisyyskasvatuksen näkökulma keskeisiin koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripoliittisiin sekä yhteiskuntapoliittisiin linjauksiin
- prioriteetteina varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset, opettajankoulutus: vahvistetaan kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamista käytännössä varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa sekä opettajankoulutuksessa
- sekä kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat: lisätään tukea kansalaisjärjestöille ja muille kansalaisyhteiskunnan toimijoille heidän tehtävässään kansainvälisyyskasvattajina
- tutkimus, yliopistot, korkeakoulut: tuetaan kansainvälisyyskasvatuksen tutkimusta ja korkean asteen koulutusta
- verkostot ja kumppanuudet - toimijoiden yhteistyö: vahvistetaan kumppanuutta julkisen hallinnon, yritysten, medioiden sekä kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken
- arviointi ja seuranta: seurataan systemaattisesti ja arvioidaan analyyttisesti kansainvälisyyskasvatuksen tuloksellisuutta Suomessa luomalla menettelytapoja sen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnille
- voimavarat ja rahoitus: lisätään kansainvälisyyskasvatuksen kehittämiseen, edistämiseen ja levittämiseen tarvittavia voimavaroja ja rahoitusta.
Kansainvälisyyskasvatuksella tässä yhteydessä tarkoitetaan muun muassa toimintaa, joka ohjaa yksilökohtaiseen globaaliin vastuuseen ja yhteisölliseen maailmanlaajuiseen vastuuseen; maailmankansalaisen etiikkaan, joka puolestaan perustuu oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Kansainvälisyyskasvatus tukee kasvua kriittiseksi ja mediakriittiseksi kansalaiseksi, jolla on tietoja ja taitoja toimia menestyksellisesti globalisoituvassa maailmassa osana omaa yhteisöään. Kansainvälisyyskasvatuksen osa-alueita ovat ihmisoikeuskasvatus, tasa-arvokasvatus, rauhankasvatus, mediakasvatus, kulttuurienvälinen ymmärrys, kehitys- ja oikeudenmukaisuuskysymykset sekä kasvatus kestävään kehitykseen.
Raportti muodostuu kahdesta osasta: ensimmäisessä osassa määritellään strategiset tavoitteet ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet; toisessa osassa esitetään erilaisia näkökulmia kansainvälisyyskasvatukseen koostettuina sekä työryhmän jäsenten tuottamista teksteistä että ulkopuolisilta asiantuntijoilta pyydetyistä kannanotoista, kansallisista ja kansainvälisistä dokumenteista ja aihealueen kirjallisuudesta.
Kansainvälisyyskasvatuksen kehittämisen kansallisiksi tavoitteiksi ja niiden toteuttamiseksi työryhmä määrittelee seuraavat toimenpiteet
- näkökulmavalinta: sisällytetään kansainvälisyyskasvatuksen näkökulma keskeisiin koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripoliittisiin sekä yhteiskuntapoliittisiin linjauksiin
- prioriteetteina varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset, opettajankoulutus: vahvistetaan kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamista käytännössä varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa sekä opettajankoulutuksessa
- sekä kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat: lisätään tukea kansalaisjärjestöille ja muille kansalaisyhteiskunnan toimijoille heidän tehtävässään kansainvälisyyskasvattajina
- tutkimus, yliopistot, korkeakoulut: tuetaan kansainvälisyyskasvatuksen tutkimusta ja korkean asteen koulutusta
- verkostot ja kumppanuudet - toimijoiden yhteistyö: vahvistetaan kumppanuutta julkisen hallinnon, yritysten, medioiden sekä kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken
- arviointi ja seuranta: seurataan systemaattisesti ja arvioidaan analyyttisesti kansainvälisyyskasvatuksen tuloksellisuutta Suomessa luomalla menettelytapoja sen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnille
- voimavarat ja rahoitus: lisätään kansainvälisyyskasvatuksen kehittämiseen, edistämiseen ja levittämiseen tarvittavia voimavaroja ja rahoitusta.