Valtiollisen kansanäänestyksen kehittämistarpeet Suomessa. Arvioita ja kehittämislinjoja
Nordenstreng, Laura (2004-12-30)
Nordenstreng, Laura
oikeusministeriö
30.12.2004
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2004:12This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-036-9Tiivistelmä
Suomen valtiosääntöön valtiollista kansanäänestystä koskeva sääntely sisällytettiin vuonna 1987. Sääntelyn voimassaoloaikana on toimeenpantu ainoastaan yksi neuvoa-antava kansanäänestys, mutta keskustelua kansanäänestysinstituutiosta on käyty runsaasti. Myös tutkimustietoa on kansanäänestyksestä tarjolla varsin paljon.
Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa ei kansanäänestysinstituution kehittämistarpeiden kokonaisarviointiin katsottu olevan mahdollisuutta. Kansanäänestystä koskeva hallitusmuodon säännös siirrettiinkin uudistuksessa lähes sellaisenaan uuteen perustuslakiin. Perustuslakiuudistuksen seurantaa varten asetettu perustuslain seurantatyöryhmä totesi kuitenkin mietinnössään (Oikeusministeriön työryhmämietintö 2002:7), että perustuslain ratkaisut kansalaisten suorasta osallistumisesta valtiollisella tasolla edellyttävät pitkällä aikavälillä uudelleenarviointia. Asiaa koskevat lisäselvitykset tulikin työryhmän mukaan käynnistää lähitulevaisuudessa.
Tässä selvityksessä esitetään alustava arvio kansanäänestysinstituution kehittämistarpeista sekä tehdään ehdotuksia asiassa tarvittaviksi jatkotoimiksi. Selvityksen tarkoituksena on toimia pohjana asiassa käytävälle keskustelulle ja mahdollisesti käynnistettäville jatkotoimille. Selvitys koskee ainoastaan valtiollista kansanäänestystä. Kunnallinen kansanäänestys on siis rajattu selvityksen ulkopuolelle. Kansanäänestykseen liittyvänä instituutiona selvityksessä käsitellään kuitenkin myös valtiollista kansanaloitetta sekä mahdollista tarvetta sen käyttöönottoon Suomessa.
Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että edustuksellinen demokratia on edelleen suomalaisen kansanvallan perusta. Edustuksellisen demokratian lisäksi tarvitaan kuitenkin myös suoran kansanvallan keinoja. Tarvetta kansanäänestysinstituution kehittämisen uudelleenarviointiin on olemassa. Asiaa koskevat jatkotoimet tulisikin selvityksen mukaan käynnistää lähitulevaisuudessa.
Selvityksen on laatinut lainsäädäntösihteeri Laura Nordenstreng oikeusministeriöstä. Selvitys on laadittu osana kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Selvityksen viimeistelyyn on osallistunut lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo oikeusministeriöstä.
Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa ei kansanäänestysinstituution kehittämistarpeiden kokonaisarviointiin katsottu olevan mahdollisuutta. Kansanäänestystä koskeva hallitusmuodon säännös siirrettiinkin uudistuksessa lähes sellaisenaan uuteen perustuslakiin. Perustuslakiuudistuksen seurantaa varten asetettu perustuslain seurantatyöryhmä totesi kuitenkin mietinnössään (Oikeusministeriön työryhmämietintö 2002:7), että perustuslain ratkaisut kansalaisten suorasta osallistumisesta valtiollisella tasolla edellyttävät pitkällä aikavälillä uudelleenarviointia. Asiaa koskevat lisäselvitykset tulikin työryhmän mukaan käynnistää lähitulevaisuudessa.
Tässä selvityksessä esitetään alustava arvio kansanäänestysinstituution kehittämistarpeista sekä tehdään ehdotuksia asiassa tarvittaviksi jatkotoimiksi. Selvityksen tarkoituksena on toimia pohjana asiassa käytävälle keskustelulle ja mahdollisesti käynnistettäville jatkotoimille. Selvitys koskee ainoastaan valtiollista kansanäänestystä. Kunnallinen kansanäänestys on siis rajattu selvityksen ulkopuolelle. Kansanäänestykseen liittyvänä instituutiona selvityksessä käsitellään kuitenkin myös valtiollista kansanaloitetta sekä mahdollista tarvetta sen käyttöönottoon Suomessa.
Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että edustuksellinen demokratia on edelleen suomalaisen kansanvallan perusta. Edustuksellisen demokratian lisäksi tarvitaan kuitenkin myös suoran kansanvallan keinoja. Tarvetta kansanäänestysinstituution kehittämisen uudelleenarviointiin on olemassa. Asiaa koskevat jatkotoimet tulisikin selvityksen mukaan käynnistää lähitulevaisuudessa.
Selvityksen on laatinut lainsäädäntösihteeri Laura Nordenstreng oikeusministeriöstä. Selvitys on laadittu osana kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Selvityksen viimeistelyyn on osallistunut lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo oikeusministeriöstä.