Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma
opetus- ja kulttuuriministeriö
21.11.2003
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:27This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-673-0Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 18.6.2003 työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman edellyttämää toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää tutkintojen suorittamista tavoiteajassa. Työryhmän kanssa rinnakkain toimi selvitysmies, joka laati esityksen opintotuen kehittämiseksi. Opetusministeriö asetti työryhmälle ja selvitysmiehelle yhteisen ohjaus- ja seurantaryhmän.
Työryhmän työn lähtökohtana oli hallitusohjelman tavoite suomalaisten työurien pidentämisestä. Hallituksen tavoite perustuu siihen suureen muutoksen, joka tapahtuu yhteiskunnan ikärakenteen kehityksen johdosta. Työikäinen 15–55-vuotias väestö pienenee seuraavan 20 vuoden kuluessa lähes 350 000 hengellä. Samaan aikaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 450 000:lla. Nuorisoikäluokkien koko ei riitä korvaamaan työelämästä poistuvaa työvoimaa. Ikääntyvä väestö ja kapeneva verotuspohja edellyttävät julkisen rahoituksen uudelleen kohdentamista ja uudenlaisia keinoja nuorten työmarkkinoille siirtymisen nopeuttamiseksi.
Työryhmä käsitteli yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opintojen nopeuttamista.
Suomessa ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan keskimäärin 27-vuoden iässä ja ammattikorkeakoulututkinto 25-vuoden iässä. Luvut ovat kansainvälisesti korkeita. Työryhmä katsoi, että opintojen pitkittymiseen ja tutkinnon myöhäiseen suorittamiseen vaikuttavat seuraavat keskeiset tekijät:
- hidas siirtyminen toiselta asteelta korkeakoulutukseen
- opintojen tosiasiallinen osa-aikaisuus
- puutteet opetusjärjestelyissä, opinto-ohjauksessa ja opetuksen tukijärjestelyissä.
- runsas työssäkäynti, josta vain osa liittyy opintoihin
- normilaajuutta laajemmat tutkinnot etenkin yliopistoissa
- korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät eivät riittävästi tue nopeaa valmistumista
Työryhmä on valmistellut 10-kohtaisen toimenpideohjelman. Sen tavoitteena on kehittää korkeakoulujen opiskeluprosesseja tutkintorakenteiden ja opetussuunnitelmien uudistamisen avulla, määrittää yliopistojen opiskeluoikeus nykyistä tarkemmin, kehittää opiskelijoille henkilökohtaiset opetussuunnitelmat sekä tehostaa lukuvuoden käyttöä.
Työryhmä ehdottaa lisäksi, että uuden tutkintorakenteen myötä opiskeluoikeus yliopistoissa rajataan siten, että ylempi tai alempi korkeakoulututkinto suoritetaan viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua laajuutta pidemmässä ajassa. Lisäksi opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi opintojensa aikana. Erityisestä syystä opiskelija voi saada jatkoa opinto-oikeuteen.
Toimenpideohjelman lähtökohtana on, että tutkintoon johtava koulutus säilytetään maksuttomana. Yhteisrahoitteisen aikuiskoulutuksen käyttömahdollisuuksia tutkintoon johtavassa koulutuksessa lisätään. Korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää kehitetään tehokasta opiskelua tukevaksi mm. tuloksellisuusrahoituksen indikaattoreita kehittämällä.
Lisäksi työryhmä esittää, että työmarkkinaosapuolten kanssa laaditaan pelisäännöt, jotka tukevat opintoihin liittyvää työntekoa ja harjoittelua ja edistävät työelämään rekrytoitujen opiskelijoiden mahdollisuuksia jatkaa opintojaan tutkintoon saakka.
Työryhmän työn lähtökohtana oli hallitusohjelman tavoite suomalaisten työurien pidentämisestä. Hallituksen tavoite perustuu siihen suureen muutoksen, joka tapahtuu yhteiskunnan ikärakenteen kehityksen johdosta. Työikäinen 15–55-vuotias väestö pienenee seuraavan 20 vuoden kuluessa lähes 350 000 hengellä. Samaan aikaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 450 000:lla. Nuorisoikäluokkien koko ei riitä korvaamaan työelämästä poistuvaa työvoimaa. Ikääntyvä väestö ja kapeneva verotuspohja edellyttävät julkisen rahoituksen uudelleen kohdentamista ja uudenlaisia keinoja nuorten työmarkkinoille siirtymisen nopeuttamiseksi.
Työryhmä käsitteli yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opintojen nopeuttamista.
Suomessa ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan keskimäärin 27-vuoden iässä ja ammattikorkeakoulututkinto 25-vuoden iässä. Luvut ovat kansainvälisesti korkeita. Työryhmä katsoi, että opintojen pitkittymiseen ja tutkinnon myöhäiseen suorittamiseen vaikuttavat seuraavat keskeiset tekijät:
- hidas siirtyminen toiselta asteelta korkeakoulutukseen
- opintojen tosiasiallinen osa-aikaisuus
- puutteet opetusjärjestelyissä, opinto-ohjauksessa ja opetuksen tukijärjestelyissä.
- runsas työssäkäynti, josta vain osa liittyy opintoihin
- normilaajuutta laajemmat tutkinnot etenkin yliopistoissa
- korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät eivät riittävästi tue nopeaa valmistumista
Työryhmä on valmistellut 10-kohtaisen toimenpideohjelman. Sen tavoitteena on kehittää korkeakoulujen opiskeluprosesseja tutkintorakenteiden ja opetussuunnitelmien uudistamisen avulla, määrittää yliopistojen opiskeluoikeus nykyistä tarkemmin, kehittää opiskelijoille henkilökohtaiset opetussuunnitelmat sekä tehostaa lukuvuoden käyttöä.
Työryhmä ehdottaa lisäksi, että uuden tutkintorakenteen myötä opiskeluoikeus yliopistoissa rajataan siten, että ylempi tai alempi korkeakoulututkinto suoritetaan viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua laajuutta pidemmässä ajassa. Lisäksi opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi opintojensa aikana. Erityisestä syystä opiskelija voi saada jatkoa opinto-oikeuteen.
Toimenpideohjelman lähtökohtana on, että tutkintoon johtava koulutus säilytetään maksuttomana. Yhteisrahoitteisen aikuiskoulutuksen käyttömahdollisuuksia tutkintoon johtavassa koulutuksessa lisätään. Korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää kehitetään tehokasta opiskelua tukevaksi mm. tuloksellisuusrahoituksen indikaattoreita kehittämällä.
Lisäksi työryhmä esittää, että työmarkkinaosapuolten kanssa laaditaan pelisäännöt, jotka tukevat opintoihin liittyvää työntekoa ja harjoittelua ja edistävät työelämään rekrytoitujen opiskelijoiden mahdollisuuksia jatkaa opintojaan tutkintoon saakka.