Selvitys yliopistojen harjoittelukoulujen taloudesta ja harjoittelukoulujen toiminnan kustannuksista
Liimatainen, Sakari (2003-03-01)
Liimatainen, Sakari
opetus- ja kulttuuriministeriö
01.03.2003
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:16This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-138-0Tiivistelmä
Selvitysmiehen toimeksiantona oli tehdä selvitys harjoittelukoulujen taloudesta ja harjoittelukoulujen toiminnan kustannuksista. Toimeksiannon mukaisesti työn tarkoituksena oli selvittää harjoittelukoulujen toiminnasta aiheutuvien kustannusten perusteita, tarkastella koulujen toimintojen aiheuttamien kustannusten välisiä eroja sekä arvioida erojen syitä. Huomiota tuli kiinnittää muun muassa opetusharjoittelun järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin sekä maahanmuuttajaopetuksen ja erityisopetuksen järjestämiseen. Selvitystyössä tuli arvioida harjoittelukoulujen asemaa tulossopimuskäytännössä ja tarkastella harjoittelukoulujen toiminnan rahoituksen määräytymisperusteita. Selvitysmiehen tuli tarkastella harjoittelukoulujen tilasto- ja tilinpitokäytänteitä ja arvioida niiden kehittämistarpeita valtakunnallisen koulutuskustannusten seurannan sekä tulossopimuskäytännön kannalta.
Selvitystyön tuloksena voidaan tiivistetysti todeta, että harjoittelukoulut ovat jääneet opetusministeriön ja yliopistojen välisen tulosohjausjärjestelmän kehittämistyössä ulkopuolelle. Viime vuosina toteutetut opettajien perus- ja täydennyskoulutustarpeiden ennakoinnit ovat osoittaneet, että nopea reagointi koulutustarpeisiin edellyttää tehokkaampaa opetusministeriön ohjausta. Harjoittelukoulut ovat yksi yliopistoissa tapahtuvan opettajankoulutuksen keskeisistä toimijoista. Kun koulut liitetään aidolla tavalla mukaan tulosohjaukseen, mahdollistuu opettajankoulutuksen kokonaisvaltainen, kaikki toimijaosapuolet huomioon ottava ohjaaminen.
Tulossopimusneuvotteluissa koulujen toiminnan laajuudella ei ole kytkentää voimavarojen määrään. Määrärahojen tasapuolinen jakaminen edellyttää uuden rahoitusjärjestelmän rakentamista. Harjoittelukoulujen toimintamenomäärärahojen jakaantumista perus-, tuloksellisuus- ja hankemäärärahoihin tulee selkiyttää. Perusrahoitus määräytyy raportissa esitetyn mallin mukaisesti opetustoimintamenojen, opettajankoulutusmenojen ja kiinteistömenojen summana siten, että opetustoimintamenojen rahoitus lasketaan oppilasmäärää kohden sovitun yksikköhinnan tulon perusteella lisättynä harjoittelukoulukertoimella, opettajankoulutustoiminta lasketaan harjoittelukoulussa suoritettujen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien mukaisten opintosuoritusten yksikköhintaisena tulona ja kiinteistökulut lasketaan todellisten kustannusten mukaisesti. Tuloksellisuus arvioidaan suhteessa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin, ja hankerahoitus kohdennetaan laajempiin hankkeisiin. Esitetty rahoitusmalli edellyttää, että koulujen toiminnasta kerättävät tiedot ovat luotettavia ja yksiselitteisiä.
KOTA -tietokantaa kehitetään harjoittelukoulujen tulosohjausjärjestelmän perustietojärjestelmänä. Harjoittelukoulujen tiedot tulee kerätä Opetushallituksen ylläpitämään opetustoimen rahoitusjärjestelmään sekä valtionosuuspohjaavaan kuuluvien että kuulumattomien tietojen osalta, jotta koulujen kustannuksista saadaan käytettäväksi tilinpäätöstietojen mukainen kokonaisuus.
Koulut hoitavat tunnollisesti talouttaan, jota viime vuosina on kiristänyt erityisesti kiinteistökustannusten kasvaminen. Harjoittelukoulujen kiinteistökustannusten kasvu tulee vuosittain kompensoida harjoittelukoulujen toimintamenomäärärahoihin ja vuokrien indeksisidonnaisuudet yhtenäistää. Opetusministeriön tulee selvittää, miten Senaatti-kiinteistöjen perimä pääomavuokra on perusteltavissa valtion kouluissa, jos oppilaitos toimii perusopetusta antavana oppivelvollisuuskouluna.
Harjoittelukouluilta perittävä yleiskustannuslisä tulee rakentua yliopiston ja koulun yhdessä sopimiin avoimiin perusteisiin, ja sen suuruus tulee perustua kustannuslaskentaan. Yliopiston keskushallinnon ja muiden yliopiston yksiköiden, jotka saavat osuutensa yleiskustannuslisästä tai harjoittelukoulujen kiinteistömäärärahasta, tulee huolehtia, että määräraha tulee asianmukaisessa ajassa käytetyksi. Tällöin vältytään harjoittelukoulun tilinpäätöksessä siirtomäärärahalta, joka ei ole koulun käytettävissä.
Lähes kaikilla kouluilla on kiinteä vuorovaikutus sijaintikuntansa opetustoimen kanssa. Harjoittelukoulujen rahoitusjärjestelmä kehitetään sellaiseksi, että harjoittelukoulut voivat täydentää sijaintikuntansa kouluverkkoa tavallisena kouluna ottaen kunnan koulun tavoin oppilaakseen myös alueensa erityisoppilaita ja maahanmuuttajaoppilaita. Opettajankoulutusyhteistyön ja myös muun yhteistyön lisäämisessä harjoittelukoulun ja yliopiston muiden yksiköiden kesken on vielä runsaasti mahdollisuuksia.
Selvitystyön tuloksena voidaan tiivistetysti todeta, että harjoittelukoulut ovat jääneet opetusministeriön ja yliopistojen välisen tulosohjausjärjestelmän kehittämistyössä ulkopuolelle. Viime vuosina toteutetut opettajien perus- ja täydennyskoulutustarpeiden ennakoinnit ovat osoittaneet, että nopea reagointi koulutustarpeisiin edellyttää tehokkaampaa opetusministeriön ohjausta. Harjoittelukoulut ovat yksi yliopistoissa tapahtuvan opettajankoulutuksen keskeisistä toimijoista. Kun koulut liitetään aidolla tavalla mukaan tulosohjaukseen, mahdollistuu opettajankoulutuksen kokonaisvaltainen, kaikki toimijaosapuolet huomioon ottava ohjaaminen.
Tulossopimusneuvotteluissa koulujen toiminnan laajuudella ei ole kytkentää voimavarojen määrään. Määrärahojen tasapuolinen jakaminen edellyttää uuden rahoitusjärjestelmän rakentamista. Harjoittelukoulujen toimintamenomäärärahojen jakaantumista perus-, tuloksellisuus- ja hankemäärärahoihin tulee selkiyttää. Perusrahoitus määräytyy raportissa esitetyn mallin mukaisesti opetustoimintamenojen, opettajankoulutusmenojen ja kiinteistömenojen summana siten, että opetustoimintamenojen rahoitus lasketaan oppilasmäärää kohden sovitun yksikköhinnan tulon perusteella lisättynä harjoittelukoulukertoimella, opettajankoulutustoiminta lasketaan harjoittelukoulussa suoritettujen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien mukaisten opintosuoritusten yksikköhintaisena tulona ja kiinteistökulut lasketaan todellisten kustannusten mukaisesti. Tuloksellisuus arvioidaan suhteessa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin, ja hankerahoitus kohdennetaan laajempiin hankkeisiin. Esitetty rahoitusmalli edellyttää, että koulujen toiminnasta kerättävät tiedot ovat luotettavia ja yksiselitteisiä.
KOTA -tietokantaa kehitetään harjoittelukoulujen tulosohjausjärjestelmän perustietojärjestelmänä. Harjoittelukoulujen tiedot tulee kerätä Opetushallituksen ylläpitämään opetustoimen rahoitusjärjestelmään sekä valtionosuuspohjaavaan kuuluvien että kuulumattomien tietojen osalta, jotta koulujen kustannuksista saadaan käytettäväksi tilinpäätöstietojen mukainen kokonaisuus.
Koulut hoitavat tunnollisesti talouttaan, jota viime vuosina on kiristänyt erityisesti kiinteistökustannusten kasvaminen. Harjoittelukoulujen kiinteistökustannusten kasvu tulee vuosittain kompensoida harjoittelukoulujen toimintamenomäärärahoihin ja vuokrien indeksisidonnaisuudet yhtenäistää. Opetusministeriön tulee selvittää, miten Senaatti-kiinteistöjen perimä pääomavuokra on perusteltavissa valtion kouluissa, jos oppilaitos toimii perusopetusta antavana oppivelvollisuuskouluna.
Harjoittelukouluilta perittävä yleiskustannuslisä tulee rakentua yliopiston ja koulun yhdessä sopimiin avoimiin perusteisiin, ja sen suuruus tulee perustua kustannuslaskentaan. Yliopiston keskushallinnon ja muiden yliopiston yksiköiden, jotka saavat osuutensa yleiskustannuslisästä tai harjoittelukoulujen kiinteistömäärärahasta, tulee huolehtia, että määräraha tulee asianmukaisessa ajassa käytetyksi. Tällöin vältytään harjoittelukoulun tilinpäätöksessä siirtomäärärahalta, joka ei ole koulun käytettävissä.
Lähes kaikilla kouluilla on kiinteä vuorovaikutus sijaintikuntansa opetustoimen kanssa. Harjoittelukoulujen rahoitusjärjestelmä kehitetään sellaiseksi, että harjoittelukoulut voivat täydentää sijaintikuntansa kouluverkkoa tavallisena kouluna ottaen kunnan koulun tavoin oppilaakseen myös alueensa erityisoppilaita ja maahanmuuttajaoppilaita. Opettajankoulutusyhteistyön ja myös muun yhteistyön lisäämisessä harjoittelukoulun ja yliopiston muiden yksiköiden kesken on vielä runsaasti mahdollisuuksia.