Kyrösjärven, Parkanonjärven ja Jämijärven vesiensuojelusuunnitelman seurantatutkimus
Skippari, Kati; Heino, Heidi; Kaipainen, Heikki; Bilaletdin, Ämer (2003-12)
Skippari, Kati
Heino, Heidi
Kaipainen, Heikki
Bilaletdin, Ämer
Pirkanmaan ympäristökeskus
12 / 2003
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:952-11-1549-1
https://urn.fi/URN:ISBN:952-11-1549-1
Kuvaus
Alueelliset ympäristöjulkaisut 329
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on seuranta vuosina 1991-1993 laaditulle Kyrösjärven, Parkanonjärven ja Jämijärven vesiensuojelusuunnitelmalle. Seurantatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vesiensuojelun edistyminen alueella, vedenlaatu ja siinä tapahtuneet muutokset vuodesta 1991-1992 sekä nykyinen ravinnekuormitus ja kuormituksen jakautuminen kuormituslähteisiin (pistekuormitus, haja-asutus, maatalous, metsätalous ja turvetuotanto sekä perushuuhtouma).
Parkanonjärven kuormitus on 10 000 kg P a-1 ja 230 000 kg N a-1 sekä Kyrösjärven 38 000 kg P a-1 ja 940 000 kg N a-1. Kuormitus pinta-alaa kohti tarkasteltuna on Parkanonjärvellä 14 kg P km-2 a-1 ja 330 kg N km-2 a-1 sekä Kyrösjärvellä 16 kg P km-2 a-1 ja 370 kg N km-2 a-1. Sekä fosfori- että typpikuormitus pinta-alaa kohti on korkeata verrattuna esimerkiksi Pirkanmaalla metsävaltaiseen Hauhon reittiin. Kuormitus pinta-alaa kohti vaihtelee kuitenkin voimakkaasti eri osavaluma-alueilla. Osa-altaittain
tarkasteltuna suurimmat kuormitukset (kg a-1) Kyrösjärvellä kohdistuvat Heittolanlahteen ja Kelminselkään. Vuosien 2001-2002 kuormituksen vertailua vuoden 1992 kuormitukseen vaikeuttaa havaintovuosien erilainen sää. Kun huomioidaan vuosien erilainen virtaama, Parkanonjärven fosforikuormitus on kasvanut 7 % ja typpikuormitus pysynyt ennallaan. Vastaavasti Kyrösjärven fosforikuormitus on vähentynyt 7 % ja typpikuormitus kasvanut 6 %. Ihmistoiminnan merkitys Parkanonjärven ja Kyrösjärven ravinnekuormitukseen on suuri, sillä noin 80 % fosforikuormituksesta on ihmistoiminnasta peräisin. Maatalouden osuus kokonaisfosforikuormituksesta Parkanonjärvellä on 62 % ja Kyrösjärvellä 67 %.
Virtavesien vedenlaadussa merkittävin muutos verrattuna vuosiin 1991-1992 on hygieenisen laadun parantuminen erityisesti Villinojalla. Rehevyyden vähenemistä on virtavesissä tapahtunut Vääräjoen alajuoksulla, Kovesjoella sekä Jyllinjoella. Keskimääräinen fosforipitoisuus on näillä laskenut 6-15 μg l-1. Järvipisteistä Kyrösjärven Aureenlopessa, Uuraslahdessa ja Toivolansaarella päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus on hieman alentunut. Typpipitoisuuksissa ei virtavesi- tai järvipisteillä ole tapahtunut muutoksia. Keskimääräinen levämäärä on yhtä havaintopistettä lukuun ottamatta hieman kasvanut. Keskimääräisen levämäärän havaittuun kasvuun on vaikuttanut kesän 2002 pitkään jatkunut voimakas levätuotanto.
Parkanonjärven kuormitus on 10 000 kg P a-1 ja 230 000 kg N a-1 sekä Kyrösjärven 38 000 kg P a-1 ja 940 000 kg N a-1. Kuormitus pinta-alaa kohti tarkasteltuna on Parkanonjärvellä 14 kg P km-2 a-1 ja 330 kg N km-2 a-1 sekä Kyrösjärvellä 16 kg P km-2 a-1 ja 370 kg N km-2 a-1. Sekä fosfori- että typpikuormitus pinta-alaa kohti on korkeata verrattuna esimerkiksi Pirkanmaalla metsävaltaiseen Hauhon reittiin. Kuormitus pinta-alaa kohti vaihtelee kuitenkin voimakkaasti eri osavaluma-alueilla. Osa-altaittain
tarkasteltuna suurimmat kuormitukset (kg a-1) Kyrösjärvellä kohdistuvat Heittolanlahteen ja Kelminselkään. Vuosien 2001-2002 kuormituksen vertailua vuoden 1992 kuormitukseen vaikeuttaa havaintovuosien erilainen sää. Kun huomioidaan vuosien erilainen virtaama, Parkanonjärven fosforikuormitus on kasvanut 7 % ja typpikuormitus pysynyt ennallaan. Vastaavasti Kyrösjärven fosforikuormitus on vähentynyt 7 % ja typpikuormitus kasvanut 6 %. Ihmistoiminnan merkitys Parkanonjärven ja Kyrösjärven ravinnekuormitukseen on suuri, sillä noin 80 % fosforikuormituksesta on ihmistoiminnasta peräisin. Maatalouden osuus kokonaisfosforikuormituksesta Parkanonjärvellä on 62 % ja Kyrösjärvellä 67 %.
Virtavesien vedenlaadussa merkittävin muutos verrattuna vuosiin 1991-1992 on hygieenisen laadun parantuminen erityisesti Villinojalla. Rehevyyden vähenemistä on virtavesissä tapahtunut Vääräjoen alajuoksulla, Kovesjoella sekä Jyllinjoella. Keskimääräinen fosforipitoisuus on näillä laskenut 6-15 μg l-1. Järvipisteistä Kyrösjärven Aureenlopessa, Uuraslahdessa ja Toivolansaarella päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus on hieman alentunut. Typpipitoisuuksissa ei virtavesi- tai järvipisteillä ole tapahtunut muutoksia. Keskimääräinen levämäärä on yhtä havaintopistettä lukuun ottamatta hieman kasvanut. Keskimääräisen levämäärän havaittuun kasvuun on vaikuttanut kesän 2002 pitkään jatkunut voimakas levätuotanto.
Kokoelmat
- Muut [504]