Yritystuki maaseudun kehittämisen välineenä - maaseudun mikroyritykset ja yritystukien kohdentuminen
Voutilainen, Olli (2005)
Voutilainen, Olli
Julkaisusarja
MTT:n selvityksiä
Numero
95
Sivut
101 s
MTT taloustutkimus
2005
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-978-8
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-978-8
Tiivistelmä
Maaseudun yrittäjyys on maassamme kaupunkeihin verrattuna pienimuotoisempaa. Mikroyritysten eli alle kymmenen henkilötyövuotta työllistävien yritysten merkitys alueiden elinvoimaisuudelle korostuu koko maassa, mutta etenkin maaseudulla. Maaseudun mikro-yrityksellä on mahdollisuus saada tukea yritystoimintansa aloittamiseen, kehittämiseen ja investointeihin maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tai kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalta. Pääsääntöisesti MMM tukee maatilakytkentäisiä yrityksiä, eli suurimmaksi osaksi monialaisten maatilojen muuta yritystoimintaa, ja KTM muita maaseudun mikroyrityksiä. Tutkimuksessa keskityttiin MMM:n yritystukiin. Myös KTM:n tukia tarkasteltiin lyhyesti. Taustalla ovat MMM:n tuen saannin ehtoina olevat voimakkaat yrityksen maatilasidonnaisuus- ja kokorajoitteet sekä keskustelu siitä, tulisiko näitä ehtoja väljentää. Erityisesti selvitettiin, millaisia vaikutuksia tukiehtojen väljentämisellä olisi yritystukien kohdentumiselle. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lähinnä yritys- ja yritystukirekisterien tilastollista tarkastelua. Lisäksi teoriaa yritystuesta alueellisen kehittämisen välineenä tarkasteltiin kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten valossa. Jos ainoastaan yrityksen kokorajoitetta tuen saannin ehdoissa väljennettäisiin, tuen piirissä olisi nykyistä jonkin verran enemmän monialaisia maatiloja sekä siten jonkin verran enemmän jalostus- ja alkutuotantoyrityksiä suhteessa palveluyrityksiin. Vaikutukset olisivat kuitenkin pienet verrattuna maatilakytkentäisyyden poistamisen vaikutuksiin. Mitä enemmän yritystukea saaneet yritykset ovat kytköksissä maatilaan, sitä enemmän tukea kohdentuu alkutuotantoon. Mitä vähemmän yritystukea saaneet yritykset ovat kytköksissä maatilaan, sitä enemmän tukea kohdentuu palveluihin. Maatilakytkentäisyysehtojen poistaminen tai väljentäminen aiheuttaisi sen, että yritystuilla olisi paine kohdentua markkina-lähtöisemmin pois alkutuotannosta kohti palvelusektoria. Tukiehtojen väljentäminen merkitsisi sitä, että tukipolitiikka vääristäisi selkeästi vähemmän markkinaolosuhteita, ja tuen voitaisiin tässä mielessä katsoa olevan oikeutetumpaa. On kuitenkin pohdittava, onko MMM:llä tarvetta tukea muuta kuin monialaisten maatilojen yritystoimintaa, ja mikä on KTM:n rooli maaseutualueiden mikroyrittäjyyden kehittämisessä. On ensisijaisen tärkeää, että hallinnonalojen väliset tarkoituksettomat tuen väliinputoamis- ja päällekkäisyysongelmat vältetään. Tarvitaan lisätutkimusta liittyen KTM:n ja MMM:n keskinäiseen työnjakoon maaseudun mikroyrittäjyyden kokonaisvaltaisessa edistämisessä.
Collections
- MTT:n selvityksiä [176]