Viljelyn, neuvonnan ja tutkimuksen keskellä
Seppänen, Laura; Muuttomaa, Elina; Granstedt, Artur; Pehu, Eija (2000)
Seppänen, Laura
Muuttomaa, Elina
Granstedt, Artur
Pehu, Eija
Julkaisusarja
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A
Numero
75
Sivut
61 p. + 2 app
Maatalouden tutkimuskeskus
2000
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-572-3
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-572-3
Tiivistelmä
Osallistuva luomuvihannestilojen kehittäminen (OVI) oli Maatalouden tutkimuskeskuksen Ekologisen tuotannon ja Helsingin yliopiston Kasvintuotantotieteen laitoksen yhteishanke vuosina 1995-1998. Hanke toimi yhteistyössä viidentoista luonnonmukaista vihannestuotantoa harjoittavan viljelijän tai viljelijäpariskunnan kanssa. Lisäksi yhteistyössä oli mukana laaja joukko luomuneuvojia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Hankkeen kolme keskeistä tavoitetta olivat: 1. viljelijäyrittäjän tavoitteenasetteluun ja osallistumiseen perustuvan tutkimusotteen ja menetelmien kehittäminen ja arviointi, 2. suomalaisen luomuvihannesalan keskeisten kehittämis- ja tutkimustarpeiden kartoitus sekä 3. luomuvihannesyrittäjien kaipaaman tiedon ja teknologian tuottaminen, ja siten luomuvihannesten tuotannon lisääminen. Näiden tavoitteiden mukaisesti tämä raportti ensiksi kuvaa ja arvioi hankkeen toteutumista, sen lähestymistapaa ja siinä käytettäviä menetelmiä. Toiseksi analysoidaan hankkeen aikana eri tavoin ja eri aikoina kerättyjä luomuvihannesalan kehittämistarpeita. Kehittämisaiheiden laajuuden vuoksi hankkeessa keskityttiin alan tuotannollisiin aiheisiin. Kolmanneksi raportissa esitellään niitä yhteistyön muotoja, ja ns. tytärhankkeita, joilla OVI-hanke tuotti ja välitti luomuvihannesviljelyyn liittyvää tietoa ja teknologiaa. Osallistavuus on käsittääksemme tärkeää kaikessa kehittämiseen tähtäävässä toiminnassa. Osallistuva yhteistyö viljelijöiden, eri alojen tutkijoiden ja neuvojien kanssa sopi erittäin hyvin yhteen hankkeelle asetettujen tavoitteiden kanssa. Hankkeessa kokeilluilla menetelmillä on käyttöä koulutuksen ja neuvonnan ohella myös tutkimuksessa. Osallistuvan lähestymistavan mukaisesti OVI-hankkeessa kehittämistarpeiden määrittämisessä olivat mukana viljelijöiden ohella neuvojat ja tutkijat. Tämä edesauttoi monipuolisen ja perustellun näkemyksen muodostamista luonnonmukaisen vihannesviljelyn kehittämisen tarpeista. Hankkeen aikana luomuvihannesviljely oli kehittymässä monipuolisen luomutilan osasta omaksi erikoistuotannokseen. Viljelyteknisistä kysymyksistä pahkahomeen (Sclerotinia sp) riskin välttämistä tulisi tutkia yhdessä vihannesviljelyjärjestelmien ravinne- ja rikkakasvikysymysten kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä tieteenrajojen yli. Viljelytekniikoiden kehittämisessä tulisi erityisesti kiinnittää huomiota niiden viemään työaikaan ja soveltuvuuteen vihannesviljelyn työrytmiin. OVI-hankkeen satotulosten mukaan luonnonmukaisessa tuotannossa on mahdollista päästä samansuuruisiin vihannessatoihin kuin tavanomaisessa tuotannossa. Vaihtelu sadoissa oli kuitenkin erittäin suuri. Koska tietotaito on merkittävä resurssi luonnonmukaisessa vihannesviljelyssä, koulutus ja neuvonta ovat tärkeällä sijalla alan kehittämisessä. OVI-hankkeen myötä käynnistetyt tytärhankkeet koskivat tuotteiden laatua, kompostien peittämistä, tuholaisseurantaa, pahkahometta, tilojen ravinnetaseita sekä luonnonmukaisen vihannesviljelyn kehittymistä.