Ruiskaunokin siementuotanto turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla
Kukkonen, Asko; Uosukainen, Marjatta; Räkköläinen, Mauri (1999)
Kukkonen, Asko
Uosukainen, Marjatta
Räkköläinen, Mauri
Julkaisusarja
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A
Numero
68
Sivut
22 p. + 4 app
Maatalouden tutkimuskeskus
1999
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-559-6
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-559-6
Tiivistelmä
Muotiin tulleilla maisemapelloilla kasvatetaan monia yksivuotisia tuontikasvilajeja ja pitkään kukkiva ruiskaunokki sopisi hyvin tuontilajien ohella tai niiden sijaan reheville peltoheitoille tienvarsille ja taajamiin. Sinikukkaisen ruiskaunokin Centaurea cyanus L. viljelystä suopohjalla ei löytynyt vuoden 1970 jälkeen yhtään viitettä. Ruiskaunokkia ei liene viljelty Suomessa suopohjalla aiemmin. Pelkästään leikko- ja kesäkukkana käytetyn ruiskaunokin siementarve on ollut vähäinen ja siemen on ollut tuontitavaraa. Ruiskaunokin siementuotannosta ja menestymisestä suopohjalla vuonna 1995 saadun myönteisen esikoetuloksen varmistamiseksi järjestettiin Hankasalmen Läyniönsuolle kolme koetta vuonna 1996 ja kaksi jatkokoetta vuonna 1997. Vuonna 1996 suopohjalla kokeiltiin turpeen- ja puunkuorituhkan kalkitus- ja lannoitusvaikutusta ruiskaunokin siementuotantoon, kalkki- ja PK-lannoitustarvetta sekä etsittiin optimaalista kylvötiheyttä siementuotantoa varten. Vuonna 1997 selvitettiin tuhkien ja Hiven PK -lannoituksen jälkivaikutusta siemen- ja biomassasatoon, sekä toistettiin kylvötiheyskoe, nyt harvempaan kylväen. Kuorituhkalannoitus kasvatti suuremman biomassasadon kuin turpeentuhka molempina vuosina ja suurin kalkitus- ja lannoitustaso tuotti runsaamman biomassasadon kalkitus- ja lannoituskokeessa vuonna 1996. Kuudesta kylvötiheydestä parhaan biomassasadon tuotti 120 kpl/m² vuonna 1996. Vuonna 1997 kylvötiheydet olivat pienempiä (20, 40, 60 ja 80 kpl/m²) ja suurin siemensato saatiin kylvötiheydellä 60 itävää siementä/m². Suurin biomassasato saatiin puolestaan 80 siementä/m²:n tiheydellä. Molempina vuosina ruiskaunokin itävyys (taimitiheys) oli suopohjalla suurempi kuin itävyysprosentti laboratoriotestissä. Kylmä kesä ja syyskuun puolivälissä alkaneet syyshallat tuhosivat kuitenkin siemensatotoiveet vuonna 1996. Kukintaan halloilla ei ollut juurikaan vaikutusta. Vuonna 1997 kesä oli lämpimämpi ja siemensato voitiin korjata kuivuuden jouduttamana hyvissä ajoin ennen halloja. Voimakas tuuli ja sade ennen puintia tosin varisti siemeniä ja vain osa senhetkisestä kypsästä siemensadosta saatiin talteen. Ensimmäisenä koevuotena suopohjalla ei ollut rikkakasveja, mutta toisena vuotena koneitten mukana tulleita rikkakasveja jouduttiin jonkiverran kitkemään.