Työn henkinen ja ruumiillinen rasittavuus
Lehto, Anna-Maija; Sutela, Hanna; Pärnänen, Anna (2015)
Lehto, Anna-Maija
Sutela, Hanna
Pärnänen, Anna
sosiaali- ja terveysministeriö
2015
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:33This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-00-3595-2Tiivistelmä
STM:n työsuojeluosasto tilasi Tilastokeskukselta selvityksen ”Koetun fyysisen ja psyykkisen kuormittumisen arviointi”. Selvityksen tavoitteena oli rakentaa seurantamittarit sosiaali- ja terveysministeriön työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksissa mainituille koetuille fyysiselle ja psyykkiselle kuormitukselle.
Selvityksessä koko työolotutkimuksen aineisto ristiintaulukoitiin fyysisen ja psyykkisen kuormituksen kanssa. Ristiintaulukoinnin pohjalta valittiin muuttujat tarkempaan analyysiin ja niiden vaikutusta kuormituksen kokemiseen testattiin logistisen regressioanalyysin avulla.
Henkinen kuormittavuus on kasvanut työolotutkimusten aikana varsinkin 1980-luvulla. Naisten työ on tutkimuskaudella kääntynyt miesten työtä kuormittavammaksi henkisesti. Työn fyysisessä kuormittavuudessa on tapahtunut selvästi vähemmän muutosta kuin psyykkisessä kuormittavuudessa. Tosin viimeisimmän työolotutkimus 2013 perusteella näyttäisi siltä, että viiden viime vuoden aikana fyysinen kuormittavuus on vähentynyt, erityisesti naisten työssä mutta hieman myös miesten.
Mikä selittää työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta? Selvityksessä asiaa tutkittiin etsimällä ne työympäristön eri tekijät (selittävät muuttujat), joilla voidaan ennustaa, tunteeko palkansaaja työnsä fyysisesti tai henkisesti kuormittavaksi vai ei. Analyysin pohjalta on päädytty lopullisiin työn fyysisen (17 kpl) ja henkisen kuormituksen (20 kpl) kehitystä kuvaaviin selittäviin muuttujiin.
Selvityksessä koko työolotutkimuksen aineisto ristiintaulukoitiin fyysisen ja psyykkisen kuormituksen kanssa. Ristiintaulukoinnin pohjalta valittiin muuttujat tarkempaan analyysiin ja niiden vaikutusta kuormituksen kokemiseen testattiin logistisen regressioanalyysin avulla.
Henkinen kuormittavuus on kasvanut työolotutkimusten aikana varsinkin 1980-luvulla. Naisten työ on tutkimuskaudella kääntynyt miesten työtä kuormittavammaksi henkisesti. Työn fyysisessä kuormittavuudessa on tapahtunut selvästi vähemmän muutosta kuin psyykkisessä kuormittavuudessa. Tosin viimeisimmän työolotutkimus 2013 perusteella näyttäisi siltä, että viiden viime vuoden aikana fyysinen kuormittavuus on vähentynyt, erityisesti naisten työssä mutta hieman myös miesten.
Mikä selittää työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta? Selvityksessä asiaa tutkittiin etsimällä ne työympäristön eri tekijät (selittävät muuttujat), joilla voidaan ennustaa, tunteeko palkansaaja työnsä fyysisesti tai henkisesti kuormittavaksi vai ei. Analyysin pohjalta on päädytty lopullisiin työn fyysisen (17 kpl) ja henkisen kuormituksen (20 kpl) kehitystä kuvaaviin selittäviin muuttujiin.