Kattilalaitoksen teräsrungon suunnittelun tehostaminen aikaisempien projektien avulla
Nazarko, Natalia (2018)
Nazarko, Natalia
2018
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201811212663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201811212663
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tilaajana toimineella yrityksellä on pitkä kokemus teräsrunkoisten kattilalaitosrakennusten suunnittelusta. Jotta voidaan suunnitella uutta laadukkaasti, on välttämätöntä tietää, mitä ja miksi on tehty aiemmin. Arvokkaan työkokemuksen siirtämiseen on perustettu sisäinen excel-pohjainen kattilalaitosten tietokanta.
Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta. Kvantitatiivinen tutkimus käsitti datatietojen keruuta käymällä läpi projektikansioita ja täydentämällä kattilalaitosten tietokantaa, mm. teräsmääräluvuilla kg/m3, tehokkuusluvuilla kg/h ja yksityiskohtaisilla tiedoilla, kuten profiilien valinnoilla, kuormatiedoilla ja liitostyypeillä. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin asiantuntijahaastattelujen muodossa. Haastatteluihin kutsuttiin teollisuusprojektien lujuuslaskijoita, projekti- sekä osastopäälliköitä. Haastatteluilla pyrittiin vastaamaan kysymyksiin, mikä on suurin haaste kattilalaitosrakennusten suunnittelutyössä: mikä oli mennyt hyvin tai huonosti ja mitä erikoisuuksia oli tullut vastaan kussakin projektissa. Tutkimusten data analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tuloksena saatiin päivitetyt kattilalaitosrakennusten teräsrunkojen teräsmääräluvut (kg/m3) ja tehokkuusluvut (kg/h) sekä paljon yksityiskohtaisia tietoja toteutuneista kattilalaitosprojekteista sekä kehitysideoita. Tietokantaan on kirjattu myös haastatteluista ilmi tulleet huomiot. Suunnittelutyön suurimpana haasteena koettiin lähtötietojen muutosten suuri määrä, mikä johtaa monikertaisiin suunnitelmien päivityksiin. Toiseksi yleisempänä kommenttina oli ollut suunnittelun haaste uudessa maassa johtuen paikallisista normeista. Kolmanneksi kommentiksi nousi aikataulujen tiukkuus.
Tutkimuksen lopuksi esitettiin esimerkki kattilalaitosrakennuksesta, jonka teräsmääräarvio arvioitiin esimitoittamalla erilliset rakenneosat sisäisellä teräsprofiilien laskentapohjalla sekä Robot Structures Analysis -ohjelmalla ja mallintamalla koko kattilarakennus Tekla Structures -ohjelmaan. Saatua teräsmääräarviota vertailtiin vastaavanlaiseen projektiin, joka oli jo olemassa sisäisessä kattilalaitosten tietokannassa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta. Kvantitatiivinen tutkimus käsitti datatietojen keruuta käymällä läpi projektikansioita ja täydentämällä kattilalaitosten tietokantaa, mm. teräsmääräluvuilla kg/m3, tehokkuusluvuilla kg/h ja yksityiskohtaisilla tiedoilla, kuten profiilien valinnoilla, kuormatiedoilla ja liitostyypeillä. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin asiantuntijahaastattelujen muodossa. Haastatteluihin kutsuttiin teollisuusprojektien lujuuslaskijoita, projekti- sekä osastopäälliköitä. Haastatteluilla pyrittiin vastaamaan kysymyksiin, mikä on suurin haaste kattilalaitosrakennusten suunnittelutyössä: mikä oli mennyt hyvin tai huonosti ja mitä erikoisuuksia oli tullut vastaan kussakin projektissa. Tutkimusten data analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tuloksena saatiin päivitetyt kattilalaitosrakennusten teräsrunkojen teräsmääräluvut (kg/m3) ja tehokkuusluvut (kg/h) sekä paljon yksityiskohtaisia tietoja toteutuneista kattilalaitosprojekteista sekä kehitysideoita. Tietokantaan on kirjattu myös haastatteluista ilmi tulleet huomiot. Suunnittelutyön suurimpana haasteena koettiin lähtötietojen muutosten suuri määrä, mikä johtaa monikertaisiin suunnitelmien päivityksiin. Toiseksi yleisempänä kommenttina oli ollut suunnittelun haaste uudessa maassa johtuen paikallisista normeista. Kolmanneksi kommentiksi nousi aikataulujen tiukkuus.
Tutkimuksen lopuksi esitettiin esimerkki kattilalaitosrakennuksesta, jonka teräsmääräarvio arvioitiin esimitoittamalla erilliset rakenneosat sisäisellä teräsprofiilien laskentapohjalla sekä Robot Structures Analysis -ohjelmalla ja mallintamalla koko kattilarakennus Tekla Structures -ohjelmaan. Saatua teräsmääräarviota vertailtiin vastaavanlaiseen projektiin, joka oli jo olemassa sisäisessä kattilalaitosten tietokannassa.