Automaatiojärjestelmän tiedonkeruun toteutus perustuen tarvittavaan informaatioon
Tortinmäki, Timo (2018)
Tortinmäki, Timo
2018
Konetekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805141681
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805141681
Tiivistelmä
Käynnissä oleva teollisuuden neljäs vallankumous ja esineiden internet ovat ulottaneet tiedonkeruun kaikkialle. Anturoinnin lisääntyminen ja tiedonsiirron arkipäiväistyminen on tuonut tiedonkeruun myös kuluttajien arkipäivään. Tässä työssä keskitytään teollisuuden tiedonkeruuseen ja sen mielenkiintoiseen tulevaisuuteen.
Tämä työ koostuu sekä teoriaosuudesta että kokeellisesta osuudesta. Työn alussa käydään läpi mitä tutkimuksissa ja julkaisuissa aiheesta on käsitelty, ja mihin suuntaan tiedonkeruu on kehittymässä. Kokeellisessa osuudessa tutkittiin, mitä tietoja automaatiojärjestelmistä on hyödyllistä kerätä. Kerättävien tietojen määrittely tehtiin kohdeyrityksen asiakaskunnassa toteutetun haastattelututkimuksen avulla. Tutkimuksen lisäksi, kokeellisessa osassa kohdeyritykselle laadittiin tiedonkeruukäytäntö ja sen pohjalta toteutettiin automaatiojärjestelmän tiedonkeruu. Laadittua tiedonkeruukäytäntöä yritys soveltaa jatkossa valmistamissaan automaatiojärjestelmissä.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kohdeyrityksen asiakkaita. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä automaatiojärjestelmistä peräisin olevaa informaatiota kohdeyrityksen asiakkaat päivittäisessä toiminnassaan hyödyntävät. Heiltä kysyttiin, mitä automaatiojärjestelmiin liittyvää informaatiota he nykyään käyttävät, miten informaation pohjana olevia tietoja kerätään, sekä mitä tulevaisuuden suunnitelmia heillä on tiedonkeräämiseen liittyen. Vastauksista kootut tulokset jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäinen kuvastaa tämän hetken tilannetta, muodostaen perustiedot. Toinen kokonaisuus muodostuu vastaajien näkemyksistä tulevaisuuden informaatio tarpeesta. Tässä osassa nousi esiin mielenkiintoisia tiedonkeruun tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Tiedonkeruun toteutuksessa kahteen automaatiojärjestelmään rakennettiin tiedonkeruu, jonka pohjana oli tutkimuksen tulosten pohjalta kohdeyritykselle laadittu tiedonkeruukäytäntö. Molempien järjestelmien tiedonkeruu määriteltiin keräämään ja tallentamaan järjestelmän tapahtumat keskusyksikkönsä muistikortille sekä siirtämään kerätyt tiedot automaattisesti kohdeyrityksen FTP-palvelimelle. Palvelimelle siirrettyinä tietoja voitiin analysoida ja tehdä tulkintoja järjestelmän toiminnasta.
Tiedonkeruujärjestelmän hyödyistä saatiin hyviä tuloksia jo testausvaiheen aikana. Hyvin määriteltyjen kerättävien tietojen pohjalta, kohdeyritys sai tietoa järjestelmien toiminnasta ja pystyi kehittämään järjestelmien luotettavuutta. Ilman automaattista tiedonkeruuta kehitys olisi vienyt enemmän aikaa. Tämän työn tulosten uskotaan helpottavan kohdeyrityksen asiakkaiden tiedonkeruuta ja tulevaisuudessakin nopeuttavan kohdeyrityksen tuotekehitystä.
Tämä työ koostuu sekä teoriaosuudesta että kokeellisesta osuudesta. Työn alussa käydään läpi mitä tutkimuksissa ja julkaisuissa aiheesta on käsitelty, ja mihin suuntaan tiedonkeruu on kehittymässä. Kokeellisessa osuudessa tutkittiin, mitä tietoja automaatiojärjestelmistä on hyödyllistä kerätä. Kerättävien tietojen määrittely tehtiin kohdeyrityksen asiakaskunnassa toteutetun haastattelututkimuksen avulla. Tutkimuksen lisäksi, kokeellisessa osassa kohdeyritykselle laadittiin tiedonkeruukäytäntö ja sen pohjalta toteutettiin automaatiojärjestelmän tiedonkeruu. Laadittua tiedonkeruukäytäntöä yritys soveltaa jatkossa valmistamissaan automaatiojärjestelmissä.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kohdeyrityksen asiakkaita. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä automaatiojärjestelmistä peräisin olevaa informaatiota kohdeyrityksen asiakkaat päivittäisessä toiminnassaan hyödyntävät. Heiltä kysyttiin, mitä automaatiojärjestelmiin liittyvää informaatiota he nykyään käyttävät, miten informaation pohjana olevia tietoja kerätään, sekä mitä tulevaisuuden suunnitelmia heillä on tiedonkeräämiseen liittyen. Vastauksista kootut tulokset jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäinen kuvastaa tämän hetken tilannetta, muodostaen perustiedot. Toinen kokonaisuus muodostuu vastaajien näkemyksistä tulevaisuuden informaatio tarpeesta. Tässä osassa nousi esiin mielenkiintoisia tiedonkeruun tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Tiedonkeruun toteutuksessa kahteen automaatiojärjestelmään rakennettiin tiedonkeruu, jonka pohjana oli tutkimuksen tulosten pohjalta kohdeyritykselle laadittu tiedonkeruukäytäntö. Molempien järjestelmien tiedonkeruu määriteltiin keräämään ja tallentamaan järjestelmän tapahtumat keskusyksikkönsä muistikortille sekä siirtämään kerätyt tiedot automaattisesti kohdeyrityksen FTP-palvelimelle. Palvelimelle siirrettyinä tietoja voitiin analysoida ja tehdä tulkintoja järjestelmän toiminnasta.
Tiedonkeruujärjestelmän hyödyistä saatiin hyviä tuloksia jo testausvaiheen aikana. Hyvin määriteltyjen kerättävien tietojen pohjalta, kohdeyritys sai tietoa järjestelmien toiminnasta ja pystyi kehittämään järjestelmien luotettavuutta. Ilman automaattista tiedonkeruuta kehitys olisi vienyt enemmän aikaa. Tämän työn tulosten uskotaan helpottavan kohdeyrityksen asiakkaiden tiedonkeruuta ja tulevaisuudessakin nopeuttavan kohdeyrityksen tuotekehitystä.