CAD-informaation kulku ja sen haasteet rakennussuunnittelussa
Aumala, Jaakko (2018)
Aumala, Jaakko
2018
Arkkitehtuuri
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805141676
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805141676
Tiivistelmä
Rakennussuunnittelua tehdään monella eri tavalla. Samanaikaisesti, kun BIM-työskentely valtaa alaa, osa työskentelee CAD-järjestelmäänsä kaksiulotteisesti hyödyntäen ja muutamat piirtävät suunnitelmiaan edelleen jopa käsin. Pitkään jatkuneesta standardointityöstä huolimatta eri BIM-järjestelmien välillä on edelleen
yhteensopivuusongelmia. Jopa samassa työyhteisössä toimivilla suunnittelijoilla on usein omanlaisensa hieman yksilöllinen käsialansa ohjelmien käytössä, mikä tuo haastetta työhön. Suunnittelun eri osapuolilla on tapana painottaa suunnittelutyössään eri asioita ja he edustavat erilaisia toimintakulttuureita.
Kun useat teknologiaratkaisut ja työskentelykulttuurit kohtaavat yhteisprojekteissa, syntyy väkisinkin haastavia tilanteita. Toisinaan syntyy jopa tilanteita, joissa vastaanotettavassa materiaalissa on niin paljon ongelmia, että järkevin tapa päästä etenemään on toiselta osapuolelta saadun CAD-materiaalin täydellinen uudelleenpiirtäminen / mallintaminen.
On tehty tutkimuksia ja julkaisuja, joissa otetaan kantaa siihen, miten digitalisoitu rakennussuunnittelutyö tulisi organisoida ja suorittaa mahdollisimman rationaalisella tavalla. Omassa tutkimuksellisessa näkökulmassani keskityn kuitenkin siihen, millaiset rakennussuunnittelukäytännöt ovat tällä hetkellä Suomessa. Minua
kiinnostaa, miten asiat tulisi organisoida ja millaisiin kompromisseihin tulisi olla valmiita joustavaan yhteistyöhön pääsemiseksi. Olen taustaltani ammattikorkeakoulun opettaja ja siksi minua kiinnostaa erityisesti vielä sekin, miten koulutusta tulee kehittää, jotta se vastaa parhaalla tavalla tarvetta. Mielelläni tarjoaisin vielä yleistä apua ja ratkaisumalleja arkkitehdin tai muun suunnittelijan käytännöllisiin CAD-ohjelmien yhteensopivuushaasteisiin.
Käytin digitaalisen toimintaympäristön kartoitukseen web-kyselylomaketta. Tutkimusta täydensin vielä muutamalla haastattelulla saavuttaakseni syvällisemmän ja kattavamman näkemyksen aiheeseen. Kovin tarkkoihin tilastollisiin johtopäätöksiin en rajallisen aineiston vuoksi päätynyt, mutta yleiskuva aiheesta valottui hyvin.
yhteensopivuusongelmia. Jopa samassa työyhteisössä toimivilla suunnittelijoilla on usein omanlaisensa hieman yksilöllinen käsialansa ohjelmien käytössä, mikä tuo haastetta työhön. Suunnittelun eri osapuolilla on tapana painottaa suunnittelutyössään eri asioita ja he edustavat erilaisia toimintakulttuureita.
Kun useat teknologiaratkaisut ja työskentelykulttuurit kohtaavat yhteisprojekteissa, syntyy väkisinkin haastavia tilanteita. Toisinaan syntyy jopa tilanteita, joissa vastaanotettavassa materiaalissa on niin paljon ongelmia, että järkevin tapa päästä etenemään on toiselta osapuolelta saadun CAD-materiaalin täydellinen uudelleenpiirtäminen / mallintaminen.
On tehty tutkimuksia ja julkaisuja, joissa otetaan kantaa siihen, miten digitalisoitu rakennussuunnittelutyö tulisi organisoida ja suorittaa mahdollisimman rationaalisella tavalla. Omassa tutkimuksellisessa näkökulmassani keskityn kuitenkin siihen, millaiset rakennussuunnittelukäytännöt ovat tällä hetkellä Suomessa. Minua
kiinnostaa, miten asiat tulisi organisoida ja millaisiin kompromisseihin tulisi olla valmiita joustavaan yhteistyöhön pääsemiseksi. Olen taustaltani ammattikorkeakoulun opettaja ja siksi minua kiinnostaa erityisesti vielä sekin, miten koulutusta tulee kehittää, jotta se vastaa parhaalla tavalla tarvetta. Mielelläni tarjoaisin vielä yleistä apua ja ratkaisumalleja arkkitehdin tai muun suunnittelijan käytännöllisiin CAD-ohjelmien yhteensopivuushaasteisiin.
Käytin digitaalisen toimintaympäristön kartoitukseen web-kyselylomaketta. Tutkimusta täydensin vielä muutamalla haastattelulla saavuttaakseni syvällisemmän ja kattavamman näkemyksen aiheeseen. Kovin tarkkoihin tilastollisiin johtopäätöksiin en rajallisen aineiston vuoksi päätynyt, mutta yleiskuva aiheesta valottui hyvin.