Hakemusten läpimenoaikaan vaikuttavat tekijät verkkopalveluissa
Ahonen, Mikael (2017)
Ahonen, Mikael
2017
Industrial Engineering and Management
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201705241455
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201705241455
Tiivistelmä
Liiketoimintamielessä datassa piilee valtava potentiaali. Käytännössä kaikki tietojärjestelmät keräävät jonkinlaista dataa, mutta usein sitä ei osata hyödyntää. Datan avulla liiketoimintaprosesseja voidaan tehostaa aivan uudella tavalla. Tämän diplomityön tavoitteena on antaa vastauksia kysymykseen: Mitkä tekijät vaikuttavat lupahakemuksien käsittelyaikoihin verkkopalveluissa? Tutkimuksessa etsitään tekijöitä, jotka joko pienentävät tai kasvattavat läpimenoaikaa. Verkkopalveluissa tehtyjen hakemusten läpimenoaikaa tarkastellaan case Lupapisteen kautta. Lupapiste on verkkopalvelu, jossa kertarakentajat ja pääsuunnittelijat voivat jättää rakennetun ympäristön lupahakemuksia viranomaisten hyväksyttäväksi. Palvelulla voidaan korvata paperisten hakemusten käsittely kokonaan.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin hypoteettis-deduktiivinen lähestymistapa. Työssä asetettiin kolme hypoteesia tekijöistä, joilla voisi olla vaikutusta läpimenoaikaan. Hypoteesit on johdettu sähköiseen palveluliiketoimintaan, prosessien tehokkuuteen ja läpimenoaikojen mittaamiseen liittyvästä kirjallisuudesta. Hypoteeseja tutkittiin Lupapisteestä saadun operatiivisen ja käytönaikaisen datan avulla. Analyysi tehtiin käyttäen monen muuttujan lineaarista regressiota.
Tulokseksi saatiin, että hakijan asiantuntijuustason nousu kasvattaa, organisaation käyttökokemus verkkopalvelusta pienentää ja hakijan aktiivisuus kasvattaa hakemuksen läpimenoaikaa. Sekä yksittäiset tulokset, että malli kokonaisuudessaan olivat tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan soveltaa verkkopalveluihin liittyvien prosessien tehostamiseksi ja kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Lisäksi tutkimus osoittaa, millaista tietoa verkkopalveluiden datasta on mahdollista jalostaa. Tutkimusta rajoitti jossain määrin käytettävissä olevien muuttujien määrä, ei niinkään havaintojen määrä tai datan laatu. Käsittelyprosessien ollessa hyvin erilaisia eri organisaatioissa data rajattiin vain yhteen suomalaiseen kuntaan.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin hypoteettis-deduktiivinen lähestymistapa. Työssä asetettiin kolme hypoteesia tekijöistä, joilla voisi olla vaikutusta läpimenoaikaan. Hypoteesit on johdettu sähköiseen palveluliiketoimintaan, prosessien tehokkuuteen ja läpimenoaikojen mittaamiseen liittyvästä kirjallisuudesta. Hypoteeseja tutkittiin Lupapisteestä saadun operatiivisen ja käytönaikaisen datan avulla. Analyysi tehtiin käyttäen monen muuttujan lineaarista regressiota.
Tulokseksi saatiin, että hakijan asiantuntijuustason nousu kasvattaa, organisaation käyttökokemus verkkopalvelusta pienentää ja hakijan aktiivisuus kasvattaa hakemuksen läpimenoaikaa. Sekä yksittäiset tulokset, että malli kokonaisuudessaan olivat tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan soveltaa verkkopalveluihin liittyvien prosessien tehostamiseksi ja kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Lisäksi tutkimus osoittaa, millaista tietoa verkkopalveluiden datasta on mahdollista jalostaa. Tutkimusta rajoitti jossain määrin käytettävissä olevien muuttujien määrä, ei niinkään havaintojen määrä tai datan laatu. Käsittelyprosessien ollessa hyvin erilaisia eri organisaatioissa data rajattiin vain yhteen suomalaiseen kuntaan.