Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittämisen hyviä käytäntöjä
Krankkala, Emmaleena Sofia (2017)
Krankkala, Emmaleena Sofia
2017
Ympäristö- ja energiatekniikka
Teknis-luonnontieteellinen tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201703221209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201703221209
Tiivistelmä
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan kartalle tehtävää rajausta, jonka sisällä vesihuoltolaitos on vastuussa vesihuollon asianmukaisesta ja taloudellisesta järjestämisestä. Toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat tai haltijat ovat velvoitettuja liittämään kiinteistönsä vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostoon: vesijohtoon, jätevesiviemäriin tai molempiin. Toiminta-alueen hyväksyy kunta vesihuoltolaitoksen esityksestä. Mikäli vesihuoltolaitos ei ole tehnyt esitystä toiminta-alueesta, tulee kunnan kuulla vesihuoltolaitosta ennen toiminta-aluepäätöksen tekemistä. Valvontaviranomaisille ja toiminta-alueen asukkaille on annettava mahdollisuus tulla kuuluksi ennen päätöstä. Toiminta-aluetta ei ole tarpeen muodostaa kaikille vesihuollon toimijoille. Mikäli toiminta-alue on vahvistettu, toimintaa säädellään vesihuoltolailla. Muutoin toimintaa säädellään esimerkiksi ympäristön- ja terveydensuojelulailla.
Tämän työn tavoitteena oli kerätä hyviä käytäntöjä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittämiseksi sekä kehittää toiminta-alueen päivittämisprosessia sujuvammaksi Vaasan Vesi -liikelaitoksen toimeksiannosta. Kirjallisuuskatsaukseen koottiin tietoa lainsäädännöstä ja sen perusteista sekä vesihuollon oppaista, joissa on annettu ohjeita vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittämiseen. Tietoa kerättiin myös vesihuollon kehittämissuunnitelmista sekä toiminta-alueraporteista. Käytännön kokemusta ja mahdollisia toiminta-alueen määrittämiseen liittyviä haasteita selvitettiin kyselytutkimuksella ja haastatteluilla, joihin valittiin eräitä Suomen kuntia, vesihuoltolaitoksia sekä ELY-keskuksia.
Kirjallisuusselvityksen sekä kysely- ja haastattelututkimuksen tuloksia vertailtiin keskenään, ja todettiin että nykyiset suositukset hyvän vesihuoltorajauksen ominaisuuksista ovat tutkimukseen osallistuneissa kunnissa ja vesihuoltolaitoksissa ainakin osittain käytössä. Esimerkiksi asemakaava-alueet rajataan toiminta-alueeseen. Toiminta-alueen päivittämistiheydeksi suositellaan tässä työssä vähintään viittä vuotta, joskin tarpeeseen vaikuttavat luonnollisesti kunnan ja vesihuoltolaitoksen toimintaympäristö. Erityisesti Vaasan Vesi -liikelaitokselle suositellaan mallia, jossa toiminta-alueen päivitystarvetta tarkastellaan kevyemmällä tasolla vuosittain ja suurempi tarveselvitys tehdään esimerkiksi valtuustokausittain.
Suurin osa toiminta-alueen määrittämisessä koetuista haasteista liittyivät vastaajien mukaan hallinnollisiin haasteisiin sekä eri osapuolten välisiin näkemyseroihin. Edellä mainittuja haasteita voidaan mahdollisesti vähentää varmistamalla, että jokainen osapuoli ymmärtää toiminta-alueen juridisen merkityksen sekä ottamalla osapuolet mukaan jo suunnitteluvaiheessa.
Tämän työn tavoitteena oli kerätä hyviä käytäntöjä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittämiseksi sekä kehittää toiminta-alueen päivittämisprosessia sujuvammaksi Vaasan Vesi -liikelaitoksen toimeksiannosta. Kirjallisuuskatsaukseen koottiin tietoa lainsäädännöstä ja sen perusteista sekä vesihuollon oppaista, joissa on annettu ohjeita vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittämiseen. Tietoa kerättiin myös vesihuollon kehittämissuunnitelmista sekä toiminta-alueraporteista. Käytännön kokemusta ja mahdollisia toiminta-alueen määrittämiseen liittyviä haasteita selvitettiin kyselytutkimuksella ja haastatteluilla, joihin valittiin eräitä Suomen kuntia, vesihuoltolaitoksia sekä ELY-keskuksia.
Kirjallisuusselvityksen sekä kysely- ja haastattelututkimuksen tuloksia vertailtiin keskenään, ja todettiin että nykyiset suositukset hyvän vesihuoltorajauksen ominaisuuksista ovat tutkimukseen osallistuneissa kunnissa ja vesihuoltolaitoksissa ainakin osittain käytössä. Esimerkiksi asemakaava-alueet rajataan toiminta-alueeseen. Toiminta-alueen päivittämistiheydeksi suositellaan tässä työssä vähintään viittä vuotta, joskin tarpeeseen vaikuttavat luonnollisesti kunnan ja vesihuoltolaitoksen toimintaympäristö. Erityisesti Vaasan Vesi -liikelaitokselle suositellaan mallia, jossa toiminta-alueen päivitystarvetta tarkastellaan kevyemmällä tasolla vuosittain ja suurempi tarveselvitys tehdään esimerkiksi valtuustokausittain.
Suurin osa toiminta-alueen määrittämisessä koetuista haasteista liittyivät vastaajien mukaan hallinnollisiin haasteisiin sekä eri osapuolten välisiin näkemyseroihin. Edellä mainittuja haasteita voidaan mahdollisesti vähentää varmistamalla, että jokainen osapuoli ymmärtää toiminta-alueen juridisen merkityksen sekä ottamalla osapuolet mukaan jo suunnitteluvaiheessa.