Betonirakenteiden ilmatiiviyden hallinta sisäilmakorjauksissa
Repo, Jarno (2016)
Repo, Jarno
2016
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201604113793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201604113793
Tiivistelmä
Käsitteenä ilmatiiviyden hallinta kertoo kompleksisesta kokonaisuudesta, joka määrittelemällä saavutetaan riittävä sisäilman laadun taso terveellisestä ja toiminnallisesta näkökulmasta.
Diplomityön taustana on ollut tarve ohjeistaa betonirakenteiden ilmatiiviyden parantamiseen liittyviä sisäilmakorjauksia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää ilman virtaaman laskentaesimerkeillä betonin rakenneliittymien kautta liikkuvien ilmavirtausten ja epäpuhtauspitoisuuksien suuruusluokka. Lisäksi tavoitteena on ollut arvioida betonirakenteiden ilmatiiviyden parantamisen vaikutuksia sisäilman laatuun. Esimerkkinä käytettiin mikrobipitoisuutta. Betonirakenteiden ilmatiiviyden parantamiseen liittyville sisäilmakorjauksille on ollut tavoitteena esittää eriasteiset korjaustasot sisäilmaongelman tyypin, vakavuuden ja laajuuden mukaan.
Diplomityön laskentamallissa on esitetty betonirakenteiden rakojen merkitys ilmavuotoihin, ilmanvaihdon ja painesuhteiden merkitys, sisäilman epäpuhtauspitoisuuksien kasvaminen ja ilmatiiviyden parantamisen vaikutuksia sisäilman epäpuhtauspitoisuuksiin. Tuloksina on esitetty, että jopa osittaisillakin parannustoimilla saadaan rajoitettua sisäilman epäpuhtauspitoisuuksia oikeissa sisäympäristön olosuhteissa. Työn tulosten ja johtopäätösten perusteella laadittiin esitys korjaustasojen määritysohjeeksi, jossa esitetään eriasteiset korjaustasot sisäilmaongelman laajuuden mukaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että rakenteiden riittävällä ilmatiiviydellä sekä sisäympäristön hallituilla painesuhteilla voidaan merkittävästi vaikuttaa sisäilman laatuun hallitsemattomia ilmavuotoja estämällä ja rajoittamalla.
Diplomityön taustana on ollut tarve ohjeistaa betonirakenteiden ilmatiiviyden parantamiseen liittyviä sisäilmakorjauksia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää ilman virtaaman laskentaesimerkeillä betonin rakenneliittymien kautta liikkuvien ilmavirtausten ja epäpuhtauspitoisuuksien suuruusluokka. Lisäksi tavoitteena on ollut arvioida betonirakenteiden ilmatiiviyden parantamisen vaikutuksia sisäilman laatuun. Esimerkkinä käytettiin mikrobipitoisuutta. Betonirakenteiden ilmatiiviyden parantamiseen liittyville sisäilmakorjauksille on ollut tavoitteena esittää eriasteiset korjaustasot sisäilmaongelman tyypin, vakavuuden ja laajuuden mukaan.
Diplomityön laskentamallissa on esitetty betonirakenteiden rakojen merkitys ilmavuotoihin, ilmanvaihdon ja painesuhteiden merkitys, sisäilman epäpuhtauspitoisuuksien kasvaminen ja ilmatiiviyden parantamisen vaikutuksia sisäilman epäpuhtauspitoisuuksiin. Tuloksina on esitetty, että jopa osittaisillakin parannustoimilla saadaan rajoitettua sisäilman epäpuhtauspitoisuuksia oikeissa sisäympäristön olosuhteissa. Työn tulosten ja johtopäätösten perusteella laadittiin esitys korjaustasojen määritysohjeeksi, jossa esitetään eriasteiset korjaustasot sisäilmaongelman laajuuden mukaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että rakenteiden riittävällä ilmatiiviydellä sekä sisäympäristön hallituilla painesuhteilla voidaan merkittävästi vaikuttaa sisäilman laatuun hallitsemattomia ilmavuotoja estämällä ja rajoittamalla.