Hulevesitulvariskien alustava arviointi Helsingin kaupungissa
Raukola, Pekka, Juhani (2012)
Raukola, Pekka, Juhani
2012
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta - Faculty of Science and Environmental Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201211121345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201211121345
Tiivistelmä
Lokakuussa 2007 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2007/60/EY) tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta. Suomessa direktiivi pantiin täytäntöön vuonna 2010 voimaan tulleella tulvariskien hallintaa koskevalla lailla (620/210) ja valtioneu-voston asetuksella (659/2010) tulvariskien hallinnasta. Lain (620/2010) mukaan kuntien tulee laatia hulevesitulvariskien alustava arviointi, jossa selvitetään merkittävien hule-vesitulvariskien mahdollisuus kunnan alueella. Jos kunnan alueilla todetaan merkittävä hulevesitulvariski, tulee kyseisiltä riskialueilta laatia tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Hulevesitulvariskien alustava arviointi, laaditut tulva-vaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat tulee tarkistaa kuuden vuoden välein.
Helsingin kaupungin hulevesitulvariskien alustava arviointi suoritettiin konsult-titoimeksiantona FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Toimeksiannossa hyödynnet-tiin kokemusperäistä tietoa toteutuneista hulevesitulvista sekä niiden aiheuttamista va-hingoista. Tietoja kerättiin muun muassa FCG:n laatimalla Internet-pohjaisella hule-vesitulvakyselyllä, pelastustoimen onnettomuus- ja pelastustilastosta (PRONTO) sekä Liikenneviraston ylläpitämästä HÄTI-järjestelmästä. Potentiaalisia hulevesitulvia arvi-oitiin paikkatietoanalyysien avulla.
Konsulttityön perusteella Helsingin kaupungista löydettiin lukuisia hulevesitul-vaherkkiä alueita, joista yksikään ei täyttänyt lain (620/2010) mukaisia merkittävyyden kriteerejä. Selvitystyön perusteella Helsingin kaupunki teki lopulta merkittävien hule-vesitulvariskialueiden nimeämisestä oman päätöksensä, jonka se toimitti paikalliselle Ely-keskukselle.
Tämä diplomityö perustuu laadittuun konsulttitoimeksiantoon. Työn teoriaosuu-dessa käydään läpi hulevesiin ja hulevesien hallintaan liittyvää teoriaa sekä lainsäädän-töä. Työn soveltavassa osuudessa on yksityiskohtaisesti käyty läpi toimeksiannon eri vaiheita, analysoitu käytettyjä menetelmiä ja työvaiheita sekä arvioitu saatuja tuloksia. Lisäksi on pohdittu toimenpiteitä vuonna 2018 tehtävälle hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistamiselle.
Helsingin kaupungin hulevesitulvariskien alustava arviointi suoritettiin konsult-titoimeksiantona FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Toimeksiannossa hyödynnet-tiin kokemusperäistä tietoa toteutuneista hulevesitulvista sekä niiden aiheuttamista va-hingoista. Tietoja kerättiin muun muassa FCG:n laatimalla Internet-pohjaisella hule-vesitulvakyselyllä, pelastustoimen onnettomuus- ja pelastustilastosta (PRONTO) sekä Liikenneviraston ylläpitämästä HÄTI-järjestelmästä. Potentiaalisia hulevesitulvia arvi-oitiin paikkatietoanalyysien avulla.
Konsulttityön perusteella Helsingin kaupungista löydettiin lukuisia hulevesitul-vaherkkiä alueita, joista yksikään ei täyttänyt lain (620/2010) mukaisia merkittävyyden kriteerejä. Selvitystyön perusteella Helsingin kaupunki teki lopulta merkittävien hule-vesitulvariskialueiden nimeämisestä oman päätöksensä, jonka se toimitti paikalliselle Ely-keskukselle.
Tämä diplomityö perustuu laadittuun konsulttitoimeksiantoon. Työn teoriaosuu-dessa käydään läpi hulevesiin ja hulevesien hallintaan liittyvää teoriaa sekä lainsäädän-töä. Työn soveltavassa osuudessa on yksityiskohtaisesti käyty läpi toimeksiannon eri vaiheita, analysoitu käytettyjä menetelmiä ja työvaiheita sekä arvioitu saatuja tuloksia. Lisäksi on pohdittu toimenpiteitä vuonna 2018 tehtävälle hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistamiselle.