Tietomallien hyödyntäminen erikoispohjarakentamisen tuotanto-organisaatiossa
Häkkinen, Lauri (2012)
Häkkinen, Lauri
2012
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-10-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201210091318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201210091318
Tiivistelmä
Tuottavuuden kehittämiseksi Suomen rakennusalalla on otettu vähitellen käyttöön älykkäitä tietomalleja. Tietomallien tarkoituksena on esittää kaikki rakennushankkeen aineistot ja materiaalit, kuten suunnitelmat, dokumentoinnit, jne., samassa sähköisessä mallissa. Yksi tietomallin tunnistettavimmista ominaispiirteistä on sen 3D-visualisointi.
Toistaiseksi tietomallien käyttöönotto on edennyt parhaiten talonrakentamisen toimialalla. Infrarakentamisen puolella edistystä on tapahtunut lähinnä suunnittelutoimistoissa. Tässä Lemminkäinen Infra Oy:lle luovutettavassa tutkimuksessa on perehdytty aiheeseen infrarakentamisen sektorilla toimivan tuotanto-organisaation näkökulmasta. Tavoitteena oli selventää tuotanto-organisaation mahdollisuuksia, uhkia ja muutospaineita, joita tietomallien käyttöönotto aiheuttaa. Lisäksi tutkittiin tuotantovaiheen aikataulua tietomalleihin siirtymisessä.
Tutkimusmenetelminä olivat kirjallisuustutkimus sekä henkilöhaastattelut. Haastatteluja suoritettiin sähköpostitse, puhelimitse sekä kasvotusten. Pääosin sähköpostitse tehdyn haastattelun kohderyhmänä olivat alan eri osapuolia edustavat asiantuntijat. Yksittäisiä haastatteluja käytiin lisäksi Lemminkäinen Infra Oy:n toimihenkilöiden kanssa.
Lopputuloksena nykyinen tilanne nähtiin selkeästi epävakaana tuotantoteknologioiden suhteen. Koneteknologian lisäksi kehityspanokset tähtäävät enenevässä määrin tietomallipohjaiseen työskentelyyn. Suomen suurimpien infrarakenteiden omistajien lausuma virallinen aikataulu tietomalleihin siirtymisessä on, että vuonna 2014 kaikki palvelut tilataan tietomalleihin perustuen. Tämän tutkimuksen haastattelukyselyssä saatiin selville, että kaikki infrarakentamisen toimijat eivät suinkaan ole samaa mieltä siirtymisaikataulusta. Virallisen aikataulun toteutumista epäiltiin ja valtaosa arveli muutoksen tapahtuvan todennäköisesti asteittain tulevien vuosien aikana. Moni uskoi implementointivaiheen olevan viiden vuoden päästä vielä kesken.
Urakoitsijan näkökulmasta tietomallien käyttöönotto näyttäisi olevan tehokas tapa parantaa tuottavuutta pidemmällä aikavälillä. Sillä on lukuisia etuja verrattuna perinteisiin piirustuspohjaisiin työskentelytapoihin. Lisäksi se epäsuorasti pakottaa organisaation työskentelemään tehokkaammin. Implementointivaiheen kustannukset näyttäisivät jäävän kohtuullisen matalalle tasolle verrattuna tietomallien tuomiin kustannussäästöihin, mikäli se otetaan käyttöön kaikilla toiminnan tasoilla. Lean-osiossa osoitettiin, että tietomallien tuomat hyödyt ovat jopa korkeammat, kun ne yhdistetään lean-ideologiaan.
Ohjeina infrarakentamisen urakoitsijoille tietomallien käyttöönottoon ovat: yhteistyö ohjelmisto- ja laitevalmistajien kanssa, ydinprosessien uudelleenajattelu tietomallipohjaisia järjestelmiä tukeviksi, organisaatiorakenteen muokkaaminen tukemaan aiempaa tehokkaampia työskentelytapoja sekä kilpailustrategiasta päättäminen, jotta aiemmin mainitut voidaan toteuttaa. Tietomallit tulevat vääjäämättä, se on vain ajan kysymys.
Toistaiseksi tietomallien käyttöönotto on edennyt parhaiten talonrakentamisen toimialalla. Infrarakentamisen puolella edistystä on tapahtunut lähinnä suunnittelutoimistoissa. Tässä Lemminkäinen Infra Oy:lle luovutettavassa tutkimuksessa on perehdytty aiheeseen infrarakentamisen sektorilla toimivan tuotanto-organisaation näkökulmasta. Tavoitteena oli selventää tuotanto-organisaation mahdollisuuksia, uhkia ja muutospaineita, joita tietomallien käyttöönotto aiheuttaa. Lisäksi tutkittiin tuotantovaiheen aikataulua tietomalleihin siirtymisessä.
Tutkimusmenetelminä olivat kirjallisuustutkimus sekä henkilöhaastattelut. Haastatteluja suoritettiin sähköpostitse, puhelimitse sekä kasvotusten. Pääosin sähköpostitse tehdyn haastattelun kohderyhmänä olivat alan eri osapuolia edustavat asiantuntijat. Yksittäisiä haastatteluja käytiin lisäksi Lemminkäinen Infra Oy:n toimihenkilöiden kanssa.
Lopputuloksena nykyinen tilanne nähtiin selkeästi epävakaana tuotantoteknologioiden suhteen. Koneteknologian lisäksi kehityspanokset tähtäävät enenevässä määrin tietomallipohjaiseen työskentelyyn. Suomen suurimpien infrarakenteiden omistajien lausuma virallinen aikataulu tietomalleihin siirtymisessä on, että vuonna 2014 kaikki palvelut tilataan tietomalleihin perustuen. Tämän tutkimuksen haastattelukyselyssä saatiin selville, että kaikki infrarakentamisen toimijat eivät suinkaan ole samaa mieltä siirtymisaikataulusta. Virallisen aikataulun toteutumista epäiltiin ja valtaosa arveli muutoksen tapahtuvan todennäköisesti asteittain tulevien vuosien aikana. Moni uskoi implementointivaiheen olevan viiden vuoden päästä vielä kesken.
Urakoitsijan näkökulmasta tietomallien käyttöönotto näyttäisi olevan tehokas tapa parantaa tuottavuutta pidemmällä aikavälillä. Sillä on lukuisia etuja verrattuna perinteisiin piirustuspohjaisiin työskentelytapoihin. Lisäksi se epäsuorasti pakottaa organisaation työskentelemään tehokkaammin. Implementointivaiheen kustannukset näyttäisivät jäävän kohtuullisen matalalle tasolle verrattuna tietomallien tuomiin kustannussäästöihin, mikäli se otetaan käyttöön kaikilla toiminnan tasoilla. Lean-osiossa osoitettiin, että tietomallien tuomat hyödyt ovat jopa korkeammat, kun ne yhdistetään lean-ideologiaan.
Ohjeina infrarakentamisen urakoitsijoille tietomallien käyttöönottoon ovat: yhteistyö ohjelmisto- ja laitevalmistajien kanssa, ydinprosessien uudelleenajattelu tietomallipohjaisia järjestelmiä tukeviksi, organisaatiorakenteen muokkaaminen tukemaan aiempaa tehokkaampia työskentelytapoja sekä kilpailustrategiasta päättäminen, jotta aiemmin mainitut voidaan toteuttaa. Tietomallit tulevat vääjäämättä, se on vain ajan kysymys.