Kunnan tonttien luovutus rakennusyrityksen omaperusteiseen senioriasuntotuotantoon
Korpiniemi, Henna (2012)
Korpiniemi, Henna
2012
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201205221154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201205221154
Tiivistelmä
Suomen väestörakenne ikääntyy voimakkaasti seuraavien vuosikymmenten aikana, jol-loin kuntien palvelutuotanto kuormittuu entisestään. Tästä aiheutuu kunnille suuria lisä-kustannuksia ja taloudellisen tasapainon säilymiseksi ikääntyneille on kehitettävä uusia asumismuotoja. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositusten mukaan laitoshoito-paikkojen määrää pitää leikata voimakkaasti ja ihmisiä ohjata asumaan kotonaan mah-dollisimman pitkään. Kunnissa on tarvetta eriasteisille seniori- ja palveluasunnoille, joiden asukkaat kustantavat omat palvelunsa itse.
Työssä tarkastellaan kuutta eri kaupunkia, jotka ovat Espoo, Tampere, Vantaa, Jyväskylä, Lahti ja Hämeenlinna. Diplomityö jakautuu kahteen osaan, kirjallisuusselvi-tykseen ja oman tutkimuksen osuuteen. Kirjallisuusselvityksessä tutkitaan senioreiden asumisvaihtoehtoja, rakennettujen senioriasuntojen määrää tutkituissa kaupungeissa sekä kuntien maa- ja asuntopolitiikkaa, erityisesti tontinluovutuspolitiikkaa. Oman tut-kimuksen osuudessa selvitetään henkilöhaastatteluilla kaupunkien kaavoitusstrategiaa, tonttien luovutuksista vastaavien organisaatioiden rakennetta, tonttien luovutusmenette-lyjä sekä tonttien luovutuksesta vastaavien päättäjien mielipidettä senioritaloista.
Kaikissa tutkituissa kaupungeissa tiedostetaan se, että sillä on valtava merkitys kaupungin talouteen mitä pidempään ihmiset pystyvät asumaan omassa kodissaan. Haastattelujen perusteella jokaisessa kaupungissa tarvitaan senioriasuntoja ja tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Senioriasunnoissa tulisi olla selkeä palvelukytkentä, jolloin asukkaat saisivat palveluita asuntoonsa heti kun heidän kuntonsa sitä vaatii. Lähes kaik-kien haastateltavien mukaan palveluiden ei tulisi kuitenkaan sisältyä asumiseen auto-maattisesti vaan vasta sitten, kun niille ilmenee tarvetta. Senioriasumisen tulisi olla sen verran keskittynyttä, että palveluille riittää alueella tarpeeksi asiakaskuntaa. Haastattelu-jen mukaan ainakin Espoossa, Tampereella, Vantaalla, ja Hämeenlinnassa on myöntei-syyttä ns. seniorikampusmallille, jossa moniasteista palveluasumista ja senioriasumista on rakennettu lähelle toisiaan. Kokonaisia seniorilähiöitä ei kuitenkaan haluta syntyvän.
Maapoliittiset periaatteet ja menetelmät vaihtelevat merkittävästi kaupungeittain. Espoossa, Tampereella ja Lahdessa kaupungin tontit luovutetaan pääosin vuokraamalla, kun taas Vantaalla ja Jyväskylässä tontit pääsääntöisesti myydään. Hämeenlinnassa ton-tinsaaja voi itse valita luovutusmuodon. Myös tontteja luovuttavissa organisaatioissa on kaupungeittain eroja eri elinten nimien sekä lukumäärien osalta.
Senioriasuntotuotannon tonttien hankinnan edistämiseksi on tärkeää tuntea eri kaupunkien tontinluovutuspolitiikkaa sekä kaupunkien päämäärät vanhusten asumisen kehittämiseksi. Senioritalojen tonttien luovutukseen vaikuttaa tonttien luovutusorgani-saation lisäksi monet muuta tahot, kuten terveys- ja sosiaalitoimi, ja senioritalojen markkinointia täytyy kohdistaa myös heihin.
Työssä tarkastellaan kuutta eri kaupunkia, jotka ovat Espoo, Tampere, Vantaa, Jyväskylä, Lahti ja Hämeenlinna. Diplomityö jakautuu kahteen osaan, kirjallisuusselvi-tykseen ja oman tutkimuksen osuuteen. Kirjallisuusselvityksessä tutkitaan senioreiden asumisvaihtoehtoja, rakennettujen senioriasuntojen määrää tutkituissa kaupungeissa sekä kuntien maa- ja asuntopolitiikkaa, erityisesti tontinluovutuspolitiikkaa. Oman tut-kimuksen osuudessa selvitetään henkilöhaastatteluilla kaupunkien kaavoitusstrategiaa, tonttien luovutuksista vastaavien organisaatioiden rakennetta, tonttien luovutusmenette-lyjä sekä tonttien luovutuksesta vastaavien päättäjien mielipidettä senioritaloista.
Kaikissa tutkituissa kaupungeissa tiedostetaan se, että sillä on valtava merkitys kaupungin talouteen mitä pidempään ihmiset pystyvät asumaan omassa kodissaan. Haastattelujen perusteella jokaisessa kaupungissa tarvitaan senioriasuntoja ja tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Senioriasunnoissa tulisi olla selkeä palvelukytkentä, jolloin asukkaat saisivat palveluita asuntoonsa heti kun heidän kuntonsa sitä vaatii. Lähes kaik-kien haastateltavien mukaan palveluiden ei tulisi kuitenkaan sisältyä asumiseen auto-maattisesti vaan vasta sitten, kun niille ilmenee tarvetta. Senioriasumisen tulisi olla sen verran keskittynyttä, että palveluille riittää alueella tarpeeksi asiakaskuntaa. Haastattelu-jen mukaan ainakin Espoossa, Tampereella, Vantaalla, ja Hämeenlinnassa on myöntei-syyttä ns. seniorikampusmallille, jossa moniasteista palveluasumista ja senioriasumista on rakennettu lähelle toisiaan. Kokonaisia seniorilähiöitä ei kuitenkaan haluta syntyvän.
Maapoliittiset periaatteet ja menetelmät vaihtelevat merkittävästi kaupungeittain. Espoossa, Tampereella ja Lahdessa kaupungin tontit luovutetaan pääosin vuokraamalla, kun taas Vantaalla ja Jyväskylässä tontit pääsääntöisesti myydään. Hämeenlinnassa ton-tinsaaja voi itse valita luovutusmuodon. Myös tontteja luovuttavissa organisaatioissa on kaupungeittain eroja eri elinten nimien sekä lukumäärien osalta.
Senioriasuntotuotannon tonttien hankinnan edistämiseksi on tärkeää tuntea eri kaupunkien tontinluovutuspolitiikkaa sekä kaupunkien päämäärät vanhusten asumisen kehittämiseksi. Senioritalojen tonttien luovutukseen vaikuttaa tonttien luovutusorgani-saation lisäksi monet muuta tahot, kuten terveys- ja sosiaalitoimi, ja senioritalojen markkinointia täytyy kohdistaa myös heihin.