Laajennettavan lääketieteellisen mittalaitesimulaattorin toteutus
Blomqvist, Pate (2012)
Blomqvist, Pate
2012
Tietotekniikan koulutusohjelma
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-01-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201201231012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201201231012
Tiivistelmä
Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on jo pitkään käytetty hoitotyön tukena fysiologisia mittauksia tekeviä potilasvalvontamonitoreja. Monitorit sisältävät nykyään suuren määrän ominaisuuksia, jotka on usein toteutettu modulaarisesti siten, että kukin moduuli pitää sisällään joukon fysiologisia mittalaitteita. Aikaisemmin moduulit on kytketty monitoreihin erilaisilla protokollilla, jotka ovat yleisesti olleet yhteensopimattomia keskenään.
Tilanteen korjaamiseksi monitorien valmistaja on kehittänyt uuden fysiologisen protokollan mittausten välittämiseen. Uusi protokolla hyödyntää XML- ja binääritietovirtoja mittausten viemiseen perille tehokkaasti, mutta silti riittävän yksityiskohtaisuuden säilyttäen. Fysiologiset mittaukset ovat luonteeltaan arkaluontoisia, ja virheet mittaustulosten välittämisessä ovat pahimmillaan hengenvaarallisia. Tämän vuoksi uuden protokollan testaamiseen kehitetään testausympäristö, missä fysiologisen datan lähteenä toimii tässä diplomityössä kehitettävä simulaattori.
Kehitettävän simulaattorin on oltava helposti laajennettava, ja sen täytyy tukea erilaisia fysiologisia parametreja erilaisista käskylähteistä tulevilla komennoilla. Varsinainen protokollan toiminnallisuus tulee valmistajan kehittämällä protokollakirjastolta, jonka lisäksi simulaattoriin toteutetaan toiminnallisuus käyttäjältä tulevien käskyjen käsittelyyn ja parsintaan. Toteutusvaiheessa simulaattorin tulee tukea mittausdatan lähettämistä normaalin lähiverkkoyhteyden yli, ja samoin simulaattorin käskytys testausympäristössä on tarkoitus tehdä lähiverkon kautta tulevien käskyjen avulla.
Toteutuksessa käytettiin ketteriä menetelmiä, ja lopputuloksena syntynyt simulaattori on käytössä monitoriin tulevan protokollapinon toteutuksessa. Simulaattorista havaittiin olevan korvaamatonta apua kehitystyössä, sillä tässä vaiheessa protokollaa käyttäviä mittalaitemoduuleja ei ole vielä olemassa. Simulaattorin arkkitehtuurista tuli vaadituilta osiltaan helposti laajennettava, ja simulaattori tulee siirtymään testausympäristön osaksi, kunhan monitorin protokollatoteutus etenee testausvaiheeseen. Valmistaja on kokonaisuudessaan tyytyväinen projektin tuloksiin ja on esittänyt myös toiveen simulaattorin käyttämisestä protokollakirjaston käyttöesimerkkinä.
Tilanteen korjaamiseksi monitorien valmistaja on kehittänyt uuden fysiologisen protokollan mittausten välittämiseen. Uusi protokolla hyödyntää XML- ja binääritietovirtoja mittausten viemiseen perille tehokkaasti, mutta silti riittävän yksityiskohtaisuuden säilyttäen. Fysiologiset mittaukset ovat luonteeltaan arkaluontoisia, ja virheet mittaustulosten välittämisessä ovat pahimmillaan hengenvaarallisia. Tämän vuoksi uuden protokollan testaamiseen kehitetään testausympäristö, missä fysiologisen datan lähteenä toimii tässä diplomityössä kehitettävä simulaattori.
Kehitettävän simulaattorin on oltava helposti laajennettava, ja sen täytyy tukea erilaisia fysiologisia parametreja erilaisista käskylähteistä tulevilla komennoilla. Varsinainen protokollan toiminnallisuus tulee valmistajan kehittämällä protokollakirjastolta, jonka lisäksi simulaattoriin toteutetaan toiminnallisuus käyttäjältä tulevien käskyjen käsittelyyn ja parsintaan. Toteutusvaiheessa simulaattorin tulee tukea mittausdatan lähettämistä normaalin lähiverkkoyhteyden yli, ja samoin simulaattorin käskytys testausympäristössä on tarkoitus tehdä lähiverkon kautta tulevien käskyjen avulla.
Toteutuksessa käytettiin ketteriä menetelmiä, ja lopputuloksena syntynyt simulaattori on käytössä monitoriin tulevan protokollapinon toteutuksessa. Simulaattorista havaittiin olevan korvaamatonta apua kehitystyössä, sillä tässä vaiheessa protokollaa käyttäviä mittalaitemoduuleja ei ole vielä olemassa. Simulaattorin arkkitehtuurista tuli vaadituilta osiltaan helposti laajennettava, ja simulaattori tulee siirtymään testausympäristön osaksi, kunhan monitorin protokollatoteutus etenee testausvaiheeseen. Valmistaja on kokonaisuudessaan tyytyväinen projektin tuloksiin ja on esittänyt myös toiveen simulaattorin käyttämisestä protokollakirjaston käyttöesimerkkinä.